Vapaa-aika - työn vastakohta, harrastuksia vai vapautta?
Vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää. Vapaa-ajassa taas varsinkin kodin ja perheen kanssa olemisen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Ihmiset arvioivat elämäänsä yhä enemmän yksityisestä elämänpiiristä käsin.
Mirja Liikkanen
Miten vapaa-ajan merkityksellisyyttä sitten voidaan tutkia? Perinteinen tapa on tutkia ihmisten "faktista" arkea: yritetään saada selville mitä erilaisia toimintoja ihmisten arkeen sisältyy ja tehdään tärkeydestä johtopäätöksiä sen mukaan kuinka usein tai kuinka paljon ihmiset tekevät jotain asiaa: jos lukemiseen käytetty aika vähenee, ajatellaan että lukemisen merkitys ja tärkeys ihmisten elämässä samalla vähenee. Toinen vaihtoehto on kysyä ihmisiltä mitä asioita he pitävät itselleen tai yhteiskunnassa tärkeinä. Tässä voidaan käyttää joko kvantitatiivisia tai kvalitatiivisia haastattelumenetelmiä. Ne tavoittavat asiasta hiukan erilaisia aspekteja. Kolmas vaihtoehto on tutkia vapaa-aikaan liittyvää puhetta, joko yksityistä tai julkista, esimerkiksi mediapuhetta tai poliittisia asiakirjoja.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kehitelty erilaisia elämän laadullisten aspektien tutkimismahdollisuuksia myös lomakkeella kerättävän massahaastattelututkimuksen yhteydessä. On tehty teemahaastatteluja ennen ison aineiston kokoamista, on käytetty avoimia kysymyksiä sekä käytetty valmiisiin vastausvaihtoehtoihin perustuvia kysymyksiä, joilla on kartoitettu muun muassa elämän eri alueiden tärkeyden kokemista. Seuraavassa esitellään ensimmäisiä tuloksia elämänalueiden tärkeyttä kartoittavista kysymyksistä sekä esimerkinomaisesti vapaa-ajan kokemista koskevia teemahaastattelun osia.
Artikkeli on kokonaisuudessaan Hyvinvointikatsauksen verkkopalvelussa.
Päivitetty 20.7.2004