Maatalouden rakennemuutos EU-aikana
Tilakoon kasvusta viljanviljelyn yleistymiseen
Rami Rauhala
Viimeisen kymmenen vuoden aikana joka neljäs maatila on lopettanut maatalouden harjoittamisen. Tuotantoaan jatkaneet maatilat ovat siirtyneet yhä enemmän kasvinviljelyyn. Kotieläintilojen osuus on laskenut alle puoleen kaikista maatiloista. Keskimääräinen peltoala on puolestaan kasvanut jo yli 30 hehtaariin.
Vuoden vaihteessa tulee täyteen maamme kymmenes jäsenyysvuosi Euroopan unionissa. EU-aikana maastamme on hävinnyt kaikkiaan runsaat 26 000 tilaa eli joka neljäs maatila on lopettanut maatalouden harjoittamisen. Nyt maatiloja on vajaat 74 000. Rakennemuutos ei tullut uutena ilmiönä suomalaiseen maatalouteen, sillä jo ennen unioniin liittymistä tilarakenteen kehittyminen oli voimakasta. EU-jäsenyyden pelättiin kuitenkin ajavan maa- ja elintarviketalouden sekä erityisesti alkutuotannon vakavaan kriisiin.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei aiheuttanut pelättyä romahdusta maataloudelle, vaikka se osaltaan muovasi tilarakenteen muutosta. Vielä 1990-luvun alkupuolella sekä kotieläin- että kasvituotantotilojen määrät laskivat, tosin kotieläintilojen nopeammin kuin kasvinviljelytilojen. Kehityssuunta muuttui 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun kasvinviljelytilojen lukumäärä ei enää jatkanutkaan laskuaan. Kotieläintiloilla lopettamisvauhti säilyi lähes ennallaan. Vuonna 2001 kotieläintilojen osuus laski ensimmäistä kertaa alle puoleen kaikista maatiloista.
Muutos on ollut merkittävä, kun otetaan huomioon, että vielä 1970-luvulla kotieläimiä oli noin 70 prosentilla ja vielä vuonna 1990 runsaalla 62 prosentilla maatiloista. Viljelijöiden ilmoittamien päätuotantosuuntien mukaan kotieläintilojen lukumäärä on laskenut viime vuosina keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Viime vuonna kotieläintilojen osuus oli enää 46 prosenttia kaikista maatiloista. Vuonna 2003 yleisimmät tuotantosuunnat olivat viljanviljely (39 %) ja lypsykarjatalous (25 %). Lypsykarjataloutta harjoittavien tilojen lukumäärä laski edellisvuodesta lähes seitsemän prosenttia, kun taas viljanviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittaneiden tilojen lukumäärä kasvoi noin prosentilla.
Artikkeli on kokonaisuudessaan Tietoajan verkkopalvelussa.
Päivitetty 26.8.2004