30.5.2000

Lisätietoja: Vesa Virtanen (09) 1734 2554, aluetarkastelu, Juha Nurmela (09) 1743 2548, muut tiedot
Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen

Matkapuhelin ja tietokone yleistyvät suomalaisen arjessa

Uusien matkapuhelintalouksien määrä lisääntyi vuosina 1996-99 yli 800 000:lla. Ainakin yksi matkapuhelin oli 78 prosentilla Suomen 2,35 milj. taloudesta vuoden 1999 syksyllä. Kokonaan ilman lankapuhelinnumeroa oli jo 23 prosenttia talouksista. Niiden määrä lisääntyi 200 000:lla. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan matkapuhelinta käyttivät melkein kaikki 15-39-vuotiaat. Sen sijaan yli 60-vuotiaista miehistä vain noin 40 prosentilla ja naisista vain noin 20 prosentilla oli oma matkapuhelin.

Kännyköiden tekstiviestintä lisääntyy

Matkapuhelimen käyttäjistä 90 prosenttia lähetti tekstiviestejä. Huomattava osa nuorista naisista oli omaksunut tekstiviestit tärkeimmäksi matkapuhelimen käyttömuodoksi. Noin
70 prosenttia tekstiviestin käyttäjistä sanoi lähettäneensä kysymyksiä ja muistutuksia asiasta tai ajasta. Juoru- tai rupatteluviestejä arvioi lähettäneensä 46 ja intiimejä asioita 28 prosenttia.

Viimeisin matkapuhelinlasku 15-19-vuotiailla oli keskimäärin 220 markkaa ja 20-29-vuotiailla 250 markkaa syksyllä 1999. Tämän perusteella arvioiden alle 30-vuotiaiden matkapuhelimen pääkäyttäjien yhteenlasketut matkapuhelinkulut olivat 2,7 miljardia markkaa, mistä
10-19-vuotiaiden osuus oli noin 900 miljoonaa markkaa.

Yli puolet suomalaisista voi jo käyttää tietokonetta

Suomeen tuli kolmessa vuodessa 350 000 uutta tietokonetaloutta, Internet-yhteyksiä tuli lisää hieman vähemmän eli 320 000. Nopeita, vähintään ISDN:n tasoisia yhteyksiä oli kodeissa vain noin 70 000 syksyllä 1999.Tietokoneen käyttömahdollisuus oli 60 prosentilla sekä miehistä että naisista syksyllä 1999. Tietokoneen käyttö laski tasaisesti iän myötä. Alle 20-vuotiaista vain muutama prosentti ei päässyt missään käyttämään tietokonetta, kun taas yli 60-vuotiaista vain pieni vähemmistö oli tekemisissä tietokoneen kanssa.

Mahdollisuus päästä sähköiseen verkkoon edes jostain oli noin joka kolmannella
10-74-vuotiaalla. Useimmin verkkoyhteys ja sähköposti olivat käytössä 15-19-vuotiailla (60 %). Ilman koulujen tarjoamia yhteyksiä verkkoon pääsevien osuus olisi noin 30 prosenttiyksikköä alempi 10-19-vuotiaiden keskuudessa.

Ainakin kerran Internetissä ostoksia tehneitä oli noin neljännes miljoona eli 20 prosenttia niistä, joilla oli pääsy nettiin. Postimyynnistä ainakin kerran ostaneita oli 1,8 miljoonaa ja puhelinmyyjältä 1,2 miljoonaa suomalaista vuonna 1999. Vain 16 prosenttia Internetiin pääsevistä (160 000 suomalaista) arveli aloittavansa verkko-ostamisen tänä vuonna.

Matkapuhelin yleistyi kaikilla alueilla maassamme

Matkapuhelin yleistyi vuosien 1996-99 aikana kaikilla maamme alueilla niin pien- kuin perhetalouksissakin. Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla (EU:n tavoite 6 -alue) ja teollisuuden rakennemuutosalueella (EU:n tavoite 2 -alue) matkapuhelintalouksien määrä kasvoi kuitenkin vähemmän kuin muilla alueilla.

Eri alueiden pientalouksissa kotitietokoneen yleisyys oli 17-44 prosenttia ja perhetalouksissa 58-79 prosenttia. Tietokoneita oli pääkaupunkiseudulla 44 prosentilla, muualla maassa vain noin 20 prosentilla pientalouksista. Perhekotitalouksien liittyminen tietoverkkoihin on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla sekä muun 0-alueen perhetalouksissa nopeasti. Kuitenkin suurin osa pientalouksista ja varsinaisten tukialueiden (EU:n tavoite 2-, 5b- ja 6 -alueet) perhekotitalouksista eivät olleet vielä syksyyn 1999 mennessä liittyneet sähköisiin tietoverkkoihin.

Tietokoneen työkäytössä alueelliset erot olivat merkittäviä. Yli 30-vuotiaiden työllisten tietokoneen käyttö työssä lisääntyi kolmessa vuodessa kaikilla alueilla enemmän kuin nuorten. Pääkaupunkiseudulla jo lähes 80 prosenttia yli 30-vuotiaista työllisistä käytti tietokonetta työssään. Vähiten tietokonetta käytettiin Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla, joilla se oli vain noin kolmanneksella työkäytössä. Erot tieto- ja viestintävälineiden käytössä syntyivätkin paljolti työpaikkojen alueellisten erojen kautta.

Nuorten tietokoneen kotikäyttö lisääntyi koko maassa, mutta alueelliset erot yli 30-vuotiaiden käytössä olivat suuria, ja ne kasvoivat kolmessa vuodessa. Pääkaupunkiseudun yli 30-vuotiaista 59 prosenttia käytti Internetiä, kun vastaava osuus oli kakkos-, viitos- ja kuutosalueilla vain noin
25 prosenttia.

Tiedot uuden tieto- ja viestintätekniikan yleistymiseen ja käyttöön perustuvat Tilastokeskuksen vuosina 1996 ja 1999 tekemiin laajoihin haastatteluihin. Vuoden 1999 tutkimusaineisto sisältää noin 730 kotitalouden ja 1 500 henkilön (10-74-vuotta) haastattelutiedot. Aineiston pohjalta laadittu tutkimusraportti Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa kuvaa kolmen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia uuden tieto- ja viestintätekniikan käytössä.

Lähde: Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa. Katsauksia 2000/2. Tilastokeskus
Lisätietoja Internetissä
http://www.tilastokeskus.fi/tk/el/stty2r1.html