8.6.2000
Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) 1734 3570
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Kunnallistaloudessa ei suuria muutoksia viime vuonna
Kuntien tilinpäätökset osoittavat, että etenkin taajaan asuttujen ja kaupunkimaisten kuntien talous vahvistui vuonna 1999. Maaseutumaisten kuntien talous sen sijaan heikkeni edelleen. Keskimäärin kuntien rahoitusasema kohentui vain hieman viime vuonna. Kuntayhtymien talous vahvistui edelleen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 9,3 miljardia markkaa eli 0,5 miljardia enemmän kuin vuonna 1998. Vuosikatteet olivat poistoja suuremmat.
Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 2 049 markkaa, taajaan asuttujen kuntien 918 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 531 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1 979 markkaa, 631 markkaa ja 682 markkaa, joten kuntaryhmien väliset erot lisääntyivät selvästi.
Verotuloja kunnille kertyi vuonna 1999 kaikkiaan 71,6 miljardia markkaa eli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntien toimintakate heikkeni 2,2 miljardia markkaa. Tästä 1,8 miljardia voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä. Valtionosuudet pysyivät ennallaan verrattuna edellisvuoteen ja muut kulut vähenivät nettomääräisesti 0,7 miljardilla markalla. Kuntien vuosikatteet lisääntyivät 0,3 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet kasvoivat 0,2 miljardia markkaa.
Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna 1 513 markkaa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli keskimäärin 127 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 95 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 62 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava tunnusluku oli 128 prosenttia.
Viime vuonna kaikkiaan 87 kunnan ja 28 kuntayhtymän vuosikate oli negatiivinen. Vuonna 1998 tällaisia kuntia oli 71 ja kuntayhtymiä 27.
Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 6,0 miljardilla markalla. Uutta lainaa ne ottivat yhteensä 4,3 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 4 850, taajaan asutuissa kunnissa 4 518 ja maaseutumaisissa kunnissa 3 757 markkaa.
Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva tilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien tai kuntayhtymien tietoja.
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 1999, miljoonaa markkaa
>
|
Kaupunkimaiset kunnat |
Muutos |
Taajaan asutut kunnat |
Muutos |
Maaseutumaiset kunnat |
Muutos |
Kaikki kunnat yhteensä |
Muutos |
Kuntayhtymät |
Muutos |
|
|
+ Toimintatuotot |
20 325 |
2,9 |
2 671 |
1,2 |
4 541 |
4,3 |
27 537 |
3,0 |
31 766 |
3,3 |
|
- Toimintakulut |
67 416 |
3,5 |
15 607 |
1,9 |
23 525 |
1,9 |
106 548 |
2,9 |
29 943 |
2,7 |
|
= Toimintakate |
-47 091 |
3,7 |
-12 935 |
2,1 |
-18 985 |
1,4 |
-79 011 |
2,9 |
1 823 |
12,6 |
|
+ Kunnallisvero |
37 453 |
2,6 |
8 698 |
3,4 |
10 055 |
1,8 |
56 205 |
2,6 |
||
|
+ Kiinteistövero |
2 110 |
12,4 |
407 |
16,2 |
564 |
12,2 |
3 082 |
12,9 |
||
|
+ Osuus yhteisöveron tuotosta |
8 595 |
5,2 |
1 452 |
-0,6 |
2 269 |
-13,1 |
12 316 |
0,6 |
||
|
+ Muut verotulot |
22 |
1,2 |
2 |
-12,8 |
2 |
-13,2 |
26 |
-1,3 |
||
|
+ Valtionosuudet |
7 515 |
-1,1 |
3 783 |
1,5 |
7 568 |
1,0 |
18 866 |
0,3 |
||
|
- Arvonlisäveron takaisinperintä |
2 735 |
3,5 |
760 |
2,3 |
1 069 |
1,6 |
4 564 |
2,8 |
||
|
= Käyttökate |
5 869 |
-4,1 |
647 |
21,4 |
405 |
-43,4 |
6 921 |
-6,1 |
1 823 |
12,6 |
|
+ Rahoitustuotot |
1 547 |
-0,5 |
345 |
29,2 |
472 |
18,7 |
2 364 |
6,5 |
99 |
7,6 |
|
- Rahoituskulut |
1 039 |
-33,4 |
209 |
-20,1 |
250 |
-17,0 |
1 498 |
-29,5 |
405 |
-3,3 |
|
= Vuosikate |
6 377 |
4,3 |
783 |
45,5 |
627 |
-22,8 |
7 786 |
4,3 |
1 517 |
17,4 |
|
Poistot |
5 022 |
7,2 |
824 |
4,7 |
1 014 |
5,6 |
6 860 |
6,6 |
1 182 |
5,4 |
|
Käyttöomaisuusinvestoinnit |
8 799 |
-9,2 |
1 477 |
-7,4 |
2 232 |
-2,3 |
12 509 |
-7,8 |
1 762 |
-0,1 |
|
Rahoitusosuudet investointeihin |
816 |
-15,6 |
202 |
-29,1 |
437 |
-1,1 |
1 455 |
-14,1 |
301 |
-18,7 |
|
Käyttöomaisuuden myyntituotot |
667 |
8,5 |
159 |
37,7 |
249 |
22,6 |
1 075 |
15,2 |
65 |
78,6 |
|
Antolainojen lyhennykset |
1 091 |
46,3 |
196 |
23,8 |
221 |
31,4 |
1 508 |
40,6 |
15 |
19,5 |
|
Lainananto |
580 |
3,0 |
129 |
1,5 |
190 |
27,1 |
899 |
7,1 |
10 |
-37,8 |
|
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset |
3 569 |
25,3 |
666 |
-3,0 |
814 |
-4,0 |
5 049 |
15,2 |
994 |
9,1 |
|
Pitkäaikaisten lainojen otto |
2 151 |
-9,4 |
822 |
-2,9 |
1 079 |
11,4 |
4 052 |
-3,3 |
257 |
-15,7 |
|
Kassavarat 31.12. |
8 864 |
-2,7 |
1 282 |
31,7 |
3 011 |
12,7 |
13 157 |
3,1 |
2 672 |
20,3 |
|
Lainakanta 31.12. |
15 097 |
-6,0 |
3 854 |
3,5 |
4 432 |
7,0 |
23 384 |
-2,3 |
2 458 |
-27,1 |
|
Asukasluku 31.12. |
3 112 698 |
0,7 |
853 084 |
-0,1 |
1 179 814 |
-0,8 |
5 145 596 |
0,2 |
Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Taajaan asuttuja ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.
Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % ja enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.
Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot 1999. Tilastokeskus