18.12.2000

Lisätietoja: Tuomo Sauri (09) 1734 3449, tuomo.sauri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen

Graafinen viestintä kasvatti joukkoviestinnän liikevaihtoa viime vuonna

Joukkoviestinnän liikevaihto oli 20,0 miljardia markkaa vuonna 1999. Edelliseen vuoteen verrattuna se kasvoi 4,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvu painottui selvästi graafiseen viestintään. Sähköisessä ja tallenneviestinnässä kasvu oli ripeintä online-palveluissa sekä elokuvateatterialalla. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilastojen laskelmista.

1990-luvun jälkipuoliskolla joukkoviestinnän liikevaihto kasvoi jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 1990-luvun alun 3,1 prosentista 2,8 prosenttiin.

Ilmaislehtien liikevaihto, 490 miljoonaa, ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Luku on aiempaa kattavampi, ja siksi kasvu vaikuttaa todellista suuremmalta.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Joukkoviestinnän liikevaihdon muutokset 1998 ja 1999

1998

milj. mk

1999

milj. mk

1999,

Osuus, %

Muutos, % 1998 - 99,

Päivälehdet (7 - 4-päiväiset)

5 270

5 505

27,5

4,5

Muut sanomalehdet (3 - 1-päiväiset)

655

690

3,4

5,3

Ilmaislehdet 1

350

490

2,4

40,0

Aikakauslehdet

3 500

3 650

18,2

4,3

Kirjat

2 360

2 470

12,3

4,7

Mainospainotuotteet

1 630

1 720

8,6

5,5

Graafinen joukkoviestintä yhteensä

13 765

14 525

72,6

5,5

Valtakunnallinen televisio- ja radiotoiminta

2 897

2 940

14,7

1,5

Paikallisradiot

170

170

0,8

0,0

Kaapelitelevisio

365

375

1,9

2,7

Online- ja internetpalvelut

320

360

1,8

12,5

Sähköinen viestintä yhteensä

3 752

3 845

19,2

2,5

Äänitteet

750

715

3,6

-4,7

Videotallenteet ja DVD-levyt

418

445

2,2

6,5

Elokuvateatterit

254

281

1,4

10,6

CD-rom-tallenteet

220

200

1,0

-9,1

Tallenneviestintä yhteensä

1 642

1 641

8,2

-0,1

Joukkoviestintä yhteensä

19 159

20 011

100

4,4

Osuus bruttokansantuotteesta, %

2,8

2,8

Luvut sisältävät kotimaisen kulutuksen ja tuonnin mutta eivät vientiä. Useiden alojen luvut ovat arvioita.

1Ilmaislehtien 1999 liikevaihtoluku ei ole vertailukelpoinen vuoden 1998 luvun kanssa.

Lehdistö edelleen vahvoilla

Graafisen viestinnän osuus joukkoviestinnän liikevaihdosta kasvoi. Osuus kasvoi lähes prosenttiyksikön verran ja oli noin 73 prosenttia koko liikevaihdosta. Graafisen viestinnän kehityksen suunta on kääntynyt 1990-luvun alusta, jolloin graafisen viestinnän osuus joukkoviestinnän liikevaihdosta laski. Sanomalehtien liikevaihto oli 6,2 miljardia markkaa.

Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,7 miljardia markkaa, mikä oli runsaat 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Gallup-Median mukaan aikakauslehtimainonta kasvoi edelleen nopeammin kuin mainonta keskimäärin.

Kirjoja myytiin vuonna 1999 noin 2,5 miljardilla markalla. Hieman alle puolet kirjoista myytiin kirjakauppojen ja tavaratalojen tai markettien kirjaosastojen kautta. Suoramyynnin ja kirjakerhojen osuus myynnistä oli noin kolmannes.

Television ja radion kehitys hidasta

Sähköviestimien liikevaihto vuonna 1999 ei juurikaan kasvanut online- ja Internetpalveluita lukuun ottamatta. Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia. Suomen Gallup-Median mukaan television mainosmarkat eivät juuri lisääntyneet, mistä johtuen Nelosen kasvu heikensi MTV:n tulokehitystä.

Kaupallisten, paikallisten ja alueellisten radioiden sekä radioketjujen liikevaihto säilyi ennallaan. Myös valtakunnallisen Radio Novan kasvu pysähtyi.

Online-palveluiden liikevaihto kasvoi 13 prosenttia 360 miljoonaan. Suomessa liikevaihdosta valtaosa tulee edelleen lähinnä ammattikäyttöön tarkoitetusta maksullisesta materiaalista. Kuluttajamarkkinoille suunnattujen maksullisten palvelujen ja Internet-mainonnan osuus oli vieläkin pieni.

Online-palveluiden liikevaihtoarvion laskentatapaa on muutettu ja aiemmin liikevaihtolaskelmissa esitettyjä lukuja on korjattu. Merkittävin yksittäinen muutos on, että sisältöpalvelujen liikevaihdosta on nyt vähennetty perinteisten viestimien käyttöön menevä osa, joka sisältyy niiden lopputuotteiden liikevaihtoon. Tämä tarkoittaa lehdistön, radion ja television omaan uutiskäyttöönsä ostamia uutis- ja taloustietopalveluja. Tehtyjen tarkennusten jälkeenkin online-palvelujen liikevaihtoluvut ovat karkeita arvioita.

Elokuvalippujen ja videotallenteiden myynti kasvoi

Elokuvateatterit keräsivät jälleen noin 0,5 miljoonaa katsojaa edellisvuotta enemmän, ja niiden liikevaihto kasvoi reilut 10 prosenttia jo kolmantena peräkkäisenä vuonna.

Äänitemyynti sen sijaan laski noin 5 prosenttia. Videoiden myynti ja vuokraus pysyivät lähes ennallaan, mutta DVD-elokuvatallenteiden myynnin käynnistyminen kasvatti alan liikevaihtoa. DVD-elokuvia myytiin noin 23 miljoonalla markalla vuonna 1999.

CD-romien kysyntä on tasaantunut ennakoitua nopeammin. Niiden liikevaihdon arvioidaan vuonna 1999 jääneen 200 miljoonaan markkaan. Kotitalouksien halukkuus kartuttaa multimediatuotteiden valikoimaansa on vähäistä, koska Internetistä on saatavilla runsaasti ilmaista materiaalia. CD-rom-pelit ovat hävinneet suosiossa konsolipeleille, jotka eivät tässä sisälly lukuihin.

Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus