25.10.2000
Lisätietoja: Juha Piispala (09) 1734 3368, Kari
Ritvanen (09) 1734 3361
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Ensimmäinen tilasto maakuntien talousrakenteista ilmestynyt
Tilastokeskus on laatinut Alueellinen panos-tuotos 1995 -julkaisun, jossa on ensimmäistä kertaa selvitetty yksityiskohtaisesti Suomen kaikkien 20 maakunnan taloudelliset rakenteet ja riippuvuudet. Tilaston tekemisessä on hyödynnetty kattavasti eri taloudellista toimintaa kuvaavia lähdeaineistoja ja rekistereitä. Julkaisun laatimista varten tehtiin myös erillinen kauppavirtaselvitys.
Tilaston mukaan Uudenmaan osuus koko maan tuotannon arvosta oli noin 30 prosenttia, kun taas Ahvenanmaan osuus oli 0,5 prosenttia. Uudellamaalla oli myös selvästi suurin kotimaankaupan ylijäämä. Tavaroiden ja palveluiden vienti muihin maakuntiin oli 23,5 miljardia markkaa suurempi kuin vastaava tuonti. Suuri osa tästä johtui kaupan, rahoitustoiminnan ja liike-elämän palveluiden viennistä. Suhteellisesti vielä merkittävämpää oli kotimaan vientiylijäämä Itä-Uudenmaan maakunnassa, josta vietiin erityisesti energiajalosteita sekä sähköä.
Ulkomaankaupassa tavaroiden viennillä ja tuonnilla oli suurempi merkitys. Tämän vuoksi selvästi suurimmat ulkomaankaupan ylijäämät olivatkin paperiteollisuusvaltaisilla maakunnilla, Kymenlaaksolla ja Etelä-Karjalalla. Näissä maakunnissa kokonaiskaupan suhteellinen ylijäämä oli kärkipäässä, vaikka kotimaankaupan taseet olivat reilusti negatiivisia. Myös Ahvenanmaalla suhteellinen ylijäämä koti- ja ulkomaankaupassa oli huippuluokkaa.
>
|
Maakuntien tuotannon arvo sekä kotimaan ja ulkomaan kaupan viennin ja tuonnin erotus 1995, miljoonaa markkaa |
|||||
|
Maakunta |
Tuotanto alueella |
Kotimaan- kaupan tase |
Ulkomaan- kaupan tase |
Kokonais-tase |
Suhteellinen tase1, % |
|
Uusimaa |
308 878 |
23 548 |
3 353 |
26 901 |
8,7 |
|
Varsinais-Suomi |
92 425 |
-1 868 |
3 710 |
1 841 |
2,0 |
|
Satakunta |
53 851 |
1 082 |
1 967 |
3 049 |
5,7 |
|
Kanta-Häme |
31 433 |
1 318 |
-1 161 |
158 |
0,5 |
|
Pirkanmaa |
80 298 |
-1 631 |
4 477 |
2 846 |
3,5 |
|
Päijät-Häme |
33 674 |
550 |
1 635 |
2 185 |
6,5 |
|
Kymenlaakso |
45 946 |
-5 735 |
9 327 |
3 592 |
7,8 |
|
Etelä-Karjala |
33 662 |
-2 494 |
6 273 |
3 779 |
11,2 |
|
Etelä-Savo |
23 463 |
-1 420 |
188 |
-1 232 |
-5,3 |
|
Pohjois-Savo |
40 767 |
-2 710 |
369 |
-2 341 |
-5,7 |
|
Pohjois-Karjala |
26 097 |
-973 |
238 |
-735 |
-2,8 |
|
Keski-Suomi |
46 619 |
-3 228 |
4 516 |
1 288 |
2,8 |
|
Etelä-Pohjanmaa |
29 870 |
-595 |
-1 585 |
-2 179 |
-7,3 |
|
Pohjanmaa |
36 544 |
-2 465 |
3 981 |
1 516 |
4,1 |
|
Keski-Pohjanmaa |
12 004 |
-963 |
795 |
-168 |
-1,4 |
|
Pohjois-Pohjanmaa |
62 474 |
-1 361 |
1 910 |
550 |
0,9 |
|
Kainuu |
13 493 |
-831 |
348 |
-483 |
-3,6 |
|
Lappi |
38 562 |
-2 977 |
3 536 |
559 |
1,4 |
|
Itä-Uusimaa |
25 960 |
2 592 |
-809 |
1 783 |
6,9 |
|
Ahvenanmaa |
5 533 |
160 |
354 |
514 |
9,3 |
|
Yhteensä |
1 041 553 |
0 |
43 423 |
43 423 |
4,2 |
|
1) Kokonaistase/tuotanto alueella |
|||||
Näiden tietojen lisäksi tilastosta käy ilmi muitakin mielenkiintoisia aluetalouksia kuvaavia seikkoja. Tilaston avulla voi selvittää muun muassa kotitalouksien kulutuksen tai julkisten kulutusmenojen rakenteita, alueen tuotannon jakautumista toimialoittain tai tuoteryhmittäin ja arvonlisäyksen muodostumista sekä työllisyyttä.
Aineistoa voidaan hyödyntää panos-tuotos-analyysin avulla myös silloin, kun arvioidaan erilaisten taloudessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia, esimerkiksi työllisyyteen, tuontiin ja toimialojen tuotantoon.
Alueellinen panos-tuotostilasto tarkentaa Suomen taloudesta ja maakuntien talouksista olevaa aikaisempaa tilastotietoa. Se mahdollistaa siten entistä paremman alueita koskevan vertailun ja tutkimuksen tekemisen.
Lähde: Alueellinen panos-tuotos 1995 - Taulukot ja laadintamenetelmät. Kansantalous 2000:19. Tilastokeskus.
Alueellisen panos-tuotostilaston taulukoita Internet-osoitteessa http://www.tilastokeskus.fi/tk/to/apt.html. Yksityiskohtaisemmat taulukot julkaisun mukana saatavilla cd-rom -levykkeellä.