4.9.2001

Lisätietoja: Ympäristöministeriö / Markku Nurmi (09) 1991 9440, Tilastokeskus / Jukka Hoffrén (09) 1734 3351

Uusimmat tiedot ympäristön tilasta ja ympäristönsuojelumenoista taas saatavilla

Valtion menoista käytetään vuonna 2002 suoraan ympäristönsuojeluun 4,3 miljardia markkaa, mikä on 2,1 prosenttia talousarvioesityksen loppusummasta. Vuonna 2001 ympäristömenot ovat olleet vajaat 4,2 miljardia markkaa eli 2 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Lisäksi vuonna 2000 kunta-ala käytti ympäristömenoihin vajaat 3,3 miljardia markkaa ja teollisuus uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella vuonna 1998 vajaat 3,2 miljardia markkaa.

Suomen ympäristön ongelmana ovat vuosikymmenten aikana kertyneet vanhat päästöt ja luonnonvarojen runsas kulutus. Erityisesti luonnonvarojen käytön, liikenteen ja energian kokonaiskulutuksen ennustetuista kasvuista aiheutuu haittaa ympäristölle. Typpipäästöjen, vesien hajakuormituksen sekä alailmakehän otsonia lisäävien päästöjen vähentäminen edellyttää lisätoimia. Suomessa maatalous on edelleen vesistöjen suurin kuormittaja, joskin EU:n ympäristötuen ansiosta kuormitusta on saatu hieman vähenemään. Myös muiden kotimaasta peräisin olevien päästöjen vähentäminen tai pitäminen nykytasolla vaatii toimia tulevaisuudessa.

Toisaalta Suomessa on kestävän kehityksen tavoitteet otettu hyvin huomioon ympäristönsuojelussa. Tämän totesi keväällä 2001 World Economic Forum, jonka ympäristön kestävyysindeksivertailussa (Environmental Sustainability Index, ESI) Suomi oli edennyt parhaiten kohti kestävää kehitystä (ks. taulukko 3).

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta Luonnonvarat ja ympäristö 2001 -katsauksesta, johon on koottu Suomen ympäristön tilaa ja taloutta koskeva uusin tieto. Katsauksessa tarkastellaan kansantalouden eri alojen kehitystä ympäristönäkökulmasta. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa helposti ympäristöalan päättäjien, tiedotusvälineiden sekä muiden alasta kiinnostuneiden käyttöön.

Luonnonvarat ja ympäristö 2001 -katsaus on ilmestynyt vuodesta 1994 lähtien valtion budjettiesityksen yhteydessä. Katsauksen laadinnasta on vastannut ympäristöministeriö yhdessä valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Katsauksen valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön ylijohtaja Markku Nurmi.

Ympäristönsuojelun menot lisääntyvät

Ympäristömenoihin käytetyt rahat ovat lisääntyneet lähes kaikissa ympäristömenoerissä (ks. taulukko 1). Maatalouden ympäristötukea esitetään valtion talousarvioesityksessä nostettavaksi tämänvuotisesta vajaasta 1,7 miljardista markasta vajaaseen 1,8 miljardiin markkaan. Tästä puolet tulee rahoituksena EU:lta. Vuonna 1999 ympäristötukeen käytettiin runsaat 1,6 miljardia markkaa.

Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon osoitetaan vuoden 2002 talousarviossa noin 90,5 miljoonaa markkaa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna.

Ympäristönsuojelun rahoitus lisääntyy ensi vuonna 6 miljoonalla markalla 156 miljoonaan markkaan.

Taulukko 1: Valtion ympäristömenojen kehitys vuosina 1999-2002

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Valtion ympäristömenoja, miljoonaa markkaa

1999

2000

2001

2002 2

Ympäristöhallinto

510

547

581

602

Kehitysyhteistyö

355

..

..

..

Lähialueyhteistyö

58

57

57

78

Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO

7

7

7

-

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1

859

945

945

951

Tuki ympäristöjärjestöille

7

6

7

6

Ympäristönsuojelu

155

129

150

156

Luonnonsuojelu

402

431

365

338

Energian säästön edistäminen

15

15

15

20

Uusiutuvan energian investointituki 1

117

120

120

150

Liikenteen ympäristönsuojelu 1

121

118

134

134

Rautatieliikenne

101

102

102

102

Lantalainvestointien tuki

24

6

22

20

Maatalouden ympäristötuki

1 606

1 642

1 679

1 771

Metsienhoidon ympäristötuki

22

27

25

25

Yhteensä

4 362

4 151

4 239

4 302

1 = arvio, 2 = ennuste, .. = tieto puuttuu - = ei käytössä.

Ympäristö- ja energiaverokertymä hienoisessa kasvussa

Ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerätään valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna runsaat 24,1 miljardia markkaa (ks. taulukko 2). Tämä on 11,5 prosenttia budjetin loppusummasta. Vuodesta 2001 verojen tuotto nousee 436 miljoonaa markkaa, mutta jää yhä alle vuosien 1999 ja 2000 tason. Verojen tuotot lisääntyvät, koska energiaan ja autoiluun liittyvien verojen kertymä on kasvanut. Itse verokanta on säilynyt ennallaan vuodesta 1998. Ympäristöön liittyvät verot kohdistuvat eniten energian käyttöön. Energiaverojen osuus kokonaissummasta on ensi vuonna vajaat 66 prosenttia. Muita suuria veroja ovat auto- ja moottoripyörävero, ns. auton käyttömaksu ja dieselvero.

Taulukko 2: Ympäristöön liittyvät verot ja maksut vuosina 1999-2002

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Ympäristöön liittyvät valtion verot ja maksut, miljoonaa markkaa

1999
TP

2000
TP

2001
TA

2002
TAE

Alkoholijuomaveron lisävero

73

73

70

71

Virvoitusjuomaveron lisävero

7

7

7

7

Torjunta-ainemaksu

10

10

10

11

Energiaverot

15 765

15 435

15 500

15 845

Öljyjätemaksu

20

20

20

20

Auto- ja moottoripyörävero

6 115

6 295

5 300

5 271

Vesiensuojelumaksu

3

3

2

2

Öljysuojamaksu

35

32

32

33

Ajoneuvovero (ns. tarravero)

1 245

1 306

1 345

1 408

Moottoriajoneuvovero (ns. dieselvero)

1 101

1 074

1 190

1 242

Jätevero

202

198

200

202

Yhteensä

24 576

25 453

23 676

24 112

TP = Tilinpäätös, TA = Talousarvio, TAE = Talousarvioesitys

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vertailuvuoden tasolla

Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2000 yhteensä noin 54 miljoonaa tonnia eli samalla tasolla kuin ns. Kioton pöytäkirjassa käytettynä vertailuvuonna 1990. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat öljyn korkea hinta ja vesivoiman hyvä saatavuus.

Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt alittivat vuoden 1990 tason jo vuonna 1999. Tähän on erityisesti vaikuttanut metaanipäästöjen väheneminen, joka on saatu aikaan muun muassa jätehuoltoa tehostamalla.

Myös typpioksidi- ja rikkidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta. Suomen rikkidioksidipäästöt kansantuotetta kohden ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin mitä on eurooppalaisten OECD-maiden keskiarvo. Suomen happamasta laskeumasta pääosa aiheutuukin kaukokulkeumasta. Rikkidioksidilaskeumasta vain 17 prosenttia ja typpidioksidilaskeumasta 29 prosenttia oli peräisin kotimaisista päästölähteistä.

Taulukko 3: Ympäristön kestävyysindeksi (ESI) eräissä maissa

ESI - ympäristön kestävyysindeksi (Environmental Sustainability Index) on amerikkalaisten Yalen ja Columbian yliopistojen tutkijoiden Davosin World Economic Forumin maailman talousjohtajille laatima vertailu eri maiden edistymisestä kohden ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 122 maata, joita arvioitiin 67 kestävän kehityksen kriteerin perusteella. Kriteerien perusteella koottiin 22 indikaattorin paketti, joka pisteytettiin vertailukelpoiseksi kokonaisuudeksi. Maista eniten pisteitä sai Suomi, 80,5, kun teoreettinen maksimi on 100 pistettä. Lisätietoja vertailusta: http://www.ciesin.columbia.edu/indicators/ESI/

Lähde: Luonnonvarat ja ympäristö 2001. Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus. Lisätietoa Internetistä: http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/ymparisto_luonto.html