14.11.2001
Lisätietoja: Tuomo Martikainen, Hanna Wass (09) 1911
/ Helsingin yliopisto;
Risto Lättilä (09) 1734 3252 / Tilastokeskus
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Korkeasti koulutetut äänestävät ahkerimmin
Suomalaisten äänestysaktiivisuus laski vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaalien välillä yli 8 prosenttiyksikköä, 76 prosentista 68 prosenttiin. Tämä merkitsee, että yli 300 000 äänestäjää lisää jätti äänestämättä. Verrattuna vuoden 1966 eduskuntavaaleihin, jolloin äänestysvilkkaus oli huipussaan eli 85 prosenttia, on äänestysaktiivisuus pudonnut 30 vuodessa 17 prosenttiyksikköä. Poliittisen ilmapiirin kenties näkyvimmäksi piirteeksi onkin noussut politiikkaan kohdistunut tyytymättömyys ja erityisesti vaalien hyljeksintä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta, professori Tuomo Martikaisen ja valtiotieteen maisteri Hanna Wassin laatimasta tutkimuksesta "Vaienneet äänet".
Koulutus ja tulotaso vaikuttavat voimakkaasti äänestysaktiivisuuteen: äänestysaktiivisuus on sitä suurempaa, mitä korkeammin koulutettu henkilö on ja mitä enemmän hän ansaitsee. Eniten ansaitsevien ja samalla korkeimmin koulutettujen äänestysaktiivisuus on 25 prosenttiyksikköä keskimääräistä korkeampi. Myös työttömyys vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Työssä käyvistä äänesti 72 prosenttia vuonna 1999, kun työttömistä äänioikeuttaan käytti 55 prosenttia. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla työskentelevien äänestysaktiivisuus on laskenut eniten. Erityisen paljon näillä toimialoilla väheni 30- 34-vuotiaiden äänestäminen, noin 17 prosenttiyksikköä. Kaikkein vähiten äänestivät rakennusalalla työskentelevät 19- 24-vuotiaat, joiden äänestysaktiivisuus oli 40 prosenttia vuonna 1999.
Äänestysaktiivisuus iän mukaan vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa (%)
Äänestämättömyyttä ei voida enää, kuten vielä vuoden 1987 vaaleissa, selittää pelkästään huono-osaisuudella. Sosiaalisista taustatekijöistä riippumaton äänestämättömyys on yleistynyt. Eräs äänestämisen vahvimmista taustatekijöistä on ikä. Enää kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään nuorimpien ikäryhmien äänestämättömyydestä. Ne nuorten ikäryhmät, jotka jättivät äänestämättä vuoden 1987 vaaleissa, ovat jättäytyneet passiivisiksi myös 12 vuotta myöhemmin vuoden 1999 vaaleissa. Nuorten äänestämättömyyden sijasta voidaankin puhua nuorten ja keski-ikäisten äänestämättömyydestä.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, joka sisältää taustatiedot kaikista vuonna 1999 Suomessa vakinaisesti asuneista, sekä äänioikeusrekisteriin, jossa on tiedot vuoden 1999 eduskuntavaalien äänioikeutetuista. Äänestämistiedon saamiseksi kuntien keskusvaalilautakunnilta saatiin käyttöön vaaliluettelot. Niistä kerättiin tieto henkilöistä, jotka eivät olleet käyneet äänestämässä. Tutkimuksen perusaineisto saatiin yhdistämällä nämä kolme aineistoa.
Tutkimus on jatkoa vuoden 1987 eduskuntavaaleista tehdylle ensimmäiselle koko maan kattavalle vastaavalle tutkimukselle. Nyt tehty tutkimus on toteutettu siten, että muutamin poikkeuksin tutkimustulokset ovat vertailukelpoisia. Tutkimus on tehty yhteistyönä oikeusministeriön, Helsingin yliopiston ja Tilastokeskuksen kesken. Myös Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta.
Lähde: Tuomo Martikainen, Hanna Wass: Vaienneet äänet. Äänestäminen vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa. Tilastokeskus