14.12.2001

Lisätietoja: Tuomo Sauri (09) 1734 3449, tuomo.sauri@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jussi Simpura

Internet-palvelut ja DVD-elokuvat joukkoviestinnän nopeimpia kasvajia vuonna 2000

Joukkoviestintämarkkinoiden koko oli noin 21 miljardia markkaa vuonna 2000. Edelliseen vuoteen verrattuna markkinat kasvoivat 4,8 prosenttia. Keskimääräistä nopeampaa kasvu oli sähköisessä viestinnässä. Yksittäisistä joukkoviestintäsektoreista nopeimmin kasvoivat DVD-tallenteet sekä online- ja Internet-palvelut. Graafisessa viestinnässä eniten kasvoi kirjojen myynti. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilastoista.

1990-luvulla joukkoviestintämarkkinat kasvoivat jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna joukkoviestinnän osuus laski 1990-luvun aikana 3,1 prosentista 2,7 prosenttiin.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 1999 ja 2000

1999

milj. mk

2000

milj. mk

2000

Osuus, %

Muutos, % 1999 - 2000

Päivälehdet (7 - 4-päiväiset)

5 505

5 736

27,4

4,2

Muut sanomalehdet (3 - 1-päiväiset)

690

675

3,2

-2,2

Ilmaislehdet

490

505

2,4

3,1

Aikakauslehdet

3 650

3 750

17,9

2,7

Kirjat

2 470

2 655

12,7

7,5

Mainospainotuotteet

1 720

1 820

8,7

5,8

Graafinen joukkoviestintä yhteensä

14 525

15 141

72,4

4,2

Valtakunnallinen televisio- ja radiotoiminta

2 940

3 067

14,7

4,3

Osavaltakunnalliset ja paikalliset radiot

170

180

0,9

5,9

Kaapelitelevisio

375

410

2,0

9,3

Online- ja Internet-palvelut

310

380

1,8

22,6

Sähköinen viestintä yhteensä

3 795

4 037

19,3

6,4

Äänitteet

715

745

3,6

4,2

Videotallenteet

DVD-tallenteet

422

23

415

70

2,0

0,3

-1,7

204,3

Elokuvateatterit

285

287

1,4

2,1

Cd-rom-tallenteet

200

215

1,0

7,5

Tallenneviestintä yhteensä

1 641

1 732

8,3

5,5

Joukkoviestintä yhteensä

19 965

20 910

100

4,8

Osuus bruttokansantuotteesta, %

2,8

2,7

Luvut ovat loppukäyttäjätasoisia. Niistä on poistettu päällekkäisten erien kertautuminen ja eri sektoreiden keskinäiset päällekkäisyydet. Joukkoviestinnän eri sektoreita kuvaavat luvut ovat siten toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin mutta eivät vientiä. Useiden alojen luvut ovat arvioita.

Kirjojen myynti lisääntyi

Graafisen, sähköisen ja tallenneviestinnän osuudet koko joukkoviestinnästä säilyivät lähes ennallaan. Graafinen viestintä on edelleen mediamarkkinoiden suurin lohko, jonka osuus vuonna 2000 oli 15,1 miljardia markkaa eli noin 73 prosenttia.

Kirjojen myynti lisääntyi viime vuonna selvästi. Kirjoja myytiin noin 2,7 miljardilla markalla, mikä oli 7,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kuluttajien parantunut taloudellinen tilanne ja kirjallisuuden viime vuosina saama runsas myönteinen julkisuus lienevät osaltaan vaikuttaneet myyntilukujen kasvuun.

Päivälehtien tuotot kasvoivat noin 4 prosenttia, mutta harvemmin ilmestyvien lehtien myyntituotot laskivat ja ilmoitustuottojen osuus supistui. Sanomalehtien ilmoitus- ja myyntituottojen kokonaisvolyymi oli 6,4 miljardia markkaa eli noin 30 prosenttia joukkoviestinnän kokonaismarkkinoista.

Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,8 miljardia markkaa, mikä oli vajaat 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Internet-palvelut kasvoivat

Sähköisessä viestinnässä kasvu oli viime vuonna nopeinta online- ja Internet-palveluissa. Vaikuttaa siltä, että erityisesti perinteiset mediatalot pystyivät kasvattamaan verkkopalveluidensa liikevaihtoa. Tosin selkeästi kannattavaan toimintaan niiden palveluista ylsivät vain harvat. Verkkopalveluiden myynnistä valtaosa tulee edelleen lähinnä ammattikäyttöön tarkoitetusta maksullisesta materiaalista.

Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto kasvoi noin 4 prosenttia. Kaupallisen televisiotoiminnan mainostulojen kasvu (4%) oli Suomen Gallup-Median mukaan selvästi hitaampaa kuin mediamainonnan keskimääräinen kasvu (7%).

Kaupallisten osavaltakunnallisten ja paikallisten radioiden tulot kasvoivat noin 6 prosenttia. Kaapelitelevisiotoiminnan tulot kasvoivat selvästi keskimääräistä nopeammin eli noin 9 prosenttia, vaikka kaapeliliittymien määrän kasvu oli varsin maltillista.

Elokuvatallenteiden myynti kasvoi, mutta elokuvateattereiden kasvu pysähtyi

Dvi-tallenteiden myynti käynnistyi Suomessa varsinaisesti vuonna 1999. Myyntiluvut kolminkertaistuivat vuonna 2000. Voimakas myynnin kasvu ei kuitenkaan juuri heikentänyt videotallenteiden myyntilukuja. Niinpä video- ja DVD-tallenteiden yhteenlaskettu myynti kasvoi noin 10 prosenttia. Elokuvateattereiden katsojamäärien kasvu sen sijaan pysähtyi ja elokuvateattereiden tuototkin jäivät suurin piirtein edellisen vuoden tasolle.

Äänitemyynti kasvoi noin 4 prosenttia. Tuottajien ja tekijänoikeuksien omistajien esittämien arvioiden mukaan piraattikopioiden levitys on edelleen merkittävin markkinoiden kasvua heikentävä tekijä.

Cd-rom-tallenteiden kysyntä on tasaantunut ennakoitua nopeammin. Vaikka niiden myynnin prosentuaalinen kasvu vuonna 2000 oli hieman keskimääräistä suurempaa, jäi markkamääräinen kasvu varsin vaatimattomaksi.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia. Niistä on poistettu päällekkäisten erien kertautuminen ja eri sektoreiden keskinäiset päällekkäisyydet. Joukkoviestinnän eri sektoreita kuvaavat luvut ovat siten toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin mutta eivät vientiä.

Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus (ei julkaisua)