23.1.2001
Lisätietoja: Anna-Maija Lehto (09) 1734 3223, Noora
Järnefelt (09) 1734 3612
Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen
Työpaikan johdolla avaimet jaksamiseen
Suomalaisten palkansaajien työoloissa ovat 90-luvulla korostuneet työpaineet, kiire ja työsuhteiden epävarmuus. Ne ovat heijastumaa talouden muutoksista, työvoiman rakennemuutoksista ja töiden organisointitavasta. Tilastokeskuksen uudessa julkaisussa "Jaksaen ja joustaen. Artikkeleita työolotutkimuksesta" useat suomalaiset tutkijat analysoivat tämän hetken työelämän keskeisiä kysymyksiä kuten sitä, mitä työ vaatii tekijöiltään ja millaisin keinoin on mahdollista pärjätä työelämässä. Tutkimusartikkelit osoittavat, että itse työorganisaatiot - eivät niinkään yksittäiset työntekijät - ovat avainasemassa, kun pyritään löytämään keinoja työhyvinvointiin ja esimerkiksi varhaisen eläköitymisen vähentämiseen. Tutkimusartikkeleiden aineistona on ollut Tilastokeskuksen koko palkansaajakuntaa edustava työolotutkimus.
Ylempien toimihenkilöiden työssä stressiä ja uupumista
Ylempiä toimihenkilöitä on yleensä pidetty etuoikeutettuna ryhmänä, jonka työ on haastavaa ja aktivoivaa, vaikka työtä onkin määrällisesti paljon. Akavan tutkijan Ulla Aitan artikkeli kuitenkin osoittaa, että vaikka ylemmillä toimihenkilöillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, juuri heillä esiintyy keskimääräistä enemmän stressioireita ja työuupumuksen pelkoa.
Työssä jaksamista auttavat monet tekijät, mutta työssä kehittyminen, oppiminen ja työn hallinta ovat varsin ratkaisevassa asemassa. Työterveyslaitoksen tutkijat Marketta Kivistö ja Raija Kalimo osoittavat, että hyviin kehittymismahdollisuuksiin työelämässä vaikuttavat eniten kehittävä työ itsessään, esimiehiltä saatu tuki ja vaikutusmahdollisuudet työhön. Tasa-arvoinen kohtelu, hyvä työilmapiiri ja vähäinen kiire parantavat nekin mahdollisuuksia kehittyä työssä.
Organisaatiot ovat avainasemassa myös henkisen työsuojelun alueella. Psykososiaalisten riskien arviointi tulisikin tehdä työpaikkakohtaisesti. Työsuojelussa tapahtunutta siirtymää psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin ovat tarkastelleet Olavi Parvikko työsuojeluhallinnosta ja Kerttuli Harjannne Työturvallisuuskeskuksesta.
Ylitöitä tehdään kiireen ilmapiirissä
Työterveyslaitoksen tutkijoiden Irja Kandolinin ja Pekka Huuhtasen mukaan ylityöt ovat selvästi yhteydessä työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden stressiin. Ylitöitä tekevät joutuvat muutenkin kiirehtimään selviytyäkseen töistään. Korvauksettomia ylitöitä tekevistä lähes kolme neljästä kertoo, että työpaikalla on kilpailuhenkeä. Etenkin ilman korvausta tehdyt ylityöt lisäävät stressiä.
Työaikajoustot heijastuvat myös kotitalouksien hyvinvointiin ja palkansaajien kokemaan työn ja perheen ristiriitaan. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Jouko Nätin ja Mia Väisäsen mukaan varsinkin pitkiä työpäiviä tekevät naiset kokevat työn ja perheen ristiriidan. Ristiriita korostuu etenkin, jos nainen tekee pidempää työpäivää kuin puoliso.
Työpaikan ikäpolitiikka ratkaisevaa ikääntyvien jaksamiselle
Simo Forss Eläketurvakeskuksesta on tutkinut halukkuutta siirtyä varhaiseläkkeelle ja sen yhteyksiä työpaikan ikäasenteisiin. Laman aikana eläkeputkesta eli työttömyyseläkkeelle siirtämisestä tuli tärkeä joustostrategia useilla aloilla: neljäsosa palkansaajista oli kokenut tällaista työpaikallaan. Myös ikäsyrjintää esiintyy - toimialoittain vaihdellen - jopa joka neljännen palkansaajan organisaatiossa. Ikäpoliittisesti vaikein tilanne näyttäisi olevan rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä rakennusalalla.
Työministeriön tutkijat Juha Antila ja Pekka Ylöstalo ovat löytäneet hyvin selvän yhteyden yritysten johtamistavan ja työntekijöiden hyvinvoinnin välille. He erottelevat organisaatioita käsitteillä proaktiivinen ja traditionaalinen yritys sen mukaan, kuinka paljon henkilöstö voi itse vaikuttaa olosuhteisiinsa. Proaktiivisuus tuo selkeästi etua sekä yritykselle että henkilöstölle.
Organisaatioiden joustamisstrategiat lisänneet epävarmuutta
Voimakkaasta talouskasvusta huolimatta kolmannes palkansaajista koki työn epävarmuutta 1990-luvun loppupuolella. Työn epävarmuutta ovat tutkineet Mika Happonen ja Jouko Nätti Jyväskylän yliopistosta. Huoli työpaikan säilymisestä levisi 1990-luvulla myös aikaisemmin turvatussa asemassa oleviin ryhmiin kuten ylempien toimihenkilöiden keskuuteen ja julkiselle sektorille. Epävarmuuskokemukset ovat yleisiä määräaikaisilla työntekijöillä. Luottamus tulevaisuuteen riippuu mahdollisuuksista löytää työtä. Tampereen yliopiston tutkijan Antti Saloniemen mukaan vain harva määräaikaisista uskoo työnsä vakinaistamiseen.
Lähde: Anna-Maija Lehto - Noora Järnefelt (toim.): Jaksaen ja joustaen. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tutkimuksia 230. Tilastokeskus
Aiheesta järjestetään tiedotustilaisuus 23.1.2001 klo 10-11 Tilastokeskuksessa, Työpajakatu 13, Helsinki.