31.7.2002

Lisätietoja: Pertti Kangassalo (09) 1734 3598, pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kolmannes kuluttajista ennakoi työttömyyden pahenevan

Kuluttajien luottamus talouteen on viime kuukausina hieman hiipunut mutta on edelleen vahva. Kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa 13,3. Näkemykset varsinkin työttömyyskehityksestä heikkenivät heinäkuussa. Sen sijaan oman kotitalouden säästämismahdollisuuksiin uskottiin vahvasti. Kuluttajat pitivät kestotavaroiden ostamista kannattavana ensimmäistä kertaa euron käyttöönoton jälkeen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 19. heinäkuuta 1 650 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien näkemykset taloudesta heinäkuussa 2002

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Heinäkuu 2002 saldoluku

Kesäkuu 2002 saldoluku

Heinäkuu 2001 saldoluku

Keskiarvo 10/1995-

Kuluttajien luottamusindikaattori

13,3

14,8

9,5

14,4

Oma taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen

9,9

11,8

9,0

8,3

Kotitalouden säästämismahdollisuudet seuraavan 12 kk:n aikana

41,4

40,7

34,2

26,3

Suomen taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen

4,9

6,5

-11,0

9,2

Työttömien määrä 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen

3,2

-0,3

-5,6

-13,9

Kuluttajahintojen muutos seuraavan 12 kk:n aikana, %

1,7

1,6

2,7

1,9

Kotitalouden rahatilanne haastatteluhetkellä

27,4

26,4

27,2

22,2

Kestotavaroiden ostamisen edullisuus haastatteluhetkellä

8,9

-2,1

16,8

18,2

Säästämisen edullisuus haastatteluhetkellä

19,2

19,3

15,5

1,7

Lainanoton edullisuus haastatteluhetkellä

24,4

21,3

11,7

19,3

Saldoluvut saadaan vähentämällä painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Työttömien määrän positiivinen saldoluku tarkoittaa, että työttömyyden arvioidaan lisääntyvän. Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo tulevaa 12 kuukautta koskevan neljän kysymyksen saldoluvuista: oma ja Suomen talous, kotitalouden säästämismahdollisuudet sekä työttömien määrä (etumerkki vaihdettuna). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä.

Heinäkuussa 28 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 18 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat kesäkuussa 32 ja 19 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa lähes yhtä moni kuin aiemmin eli 26 prosenttia kuluttajista. Vain 9 prosenttia vastaajista pelkäsi oman taloutensa huononevan.

Kuluttajien arviot työttömyydestä olivat heinäkuussa pessimistisiä ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun. Vastaajista 27 prosenttia uskoi, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, mutta useampi eli 32 prosenttia arvioi työttömyyden pahenevan. Joka kymmenes työllinen arveli työttömyyden todennäköisesti osuvan vuoden sisällä omalle kohdalleen. Ensi vuoden heinäkuun inflaatiovauhdiksi kuluttajat ennustivat 1,7 prosenttia.

Heinäkuussa 37 prosenttia kuluttajista piti kestotavaroiden ostamista edullisena. Vastaava osuus oli kuukautta aiemmin 32 prosenttia. Erilaisia kulutussuunnitelmia oli kotitalouksilla runsaasti. Kotitalouksista 9 prosenttia aikoi ostaa auton puolen vuoden sisällä ja asunnon ostoa seuraavan vuoden aikana harkitsi 7 prosenttia.

Kuluttajista 69 prosenttia piti heinäkuussa lainan ottamista edullisena ja 14 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden kuluessa. Säästämistä piti kannattavana 66 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 74 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kuluttajien luottamusindikaattori 10/1995-7/2002

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua
10/1995-7/2002

Kuluttajien luottamusindikaattori EU-maissa, kesäkuu 2002
Indikaattorin poikkeama keskiarvosta 10/1995-*

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/indicators/businessandconsumersurveys_en.htm

Lähde: Kuluttajabarometri 2002, heinäkuu. Tilastokeskus