5.12.2002

Lisätietoja: Tuomo Martikainen, Hanna Wass (09) 1911 / Helsingin yliopisto;
Risto Lättilä (09) 1734 3252 / Tilastokeskus
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Yhä useammat ikäluokat jättävät äänestämättä

Äänestysaktiivisuus on laskenut Suomessa vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaalien välillä kahdeksan prosenttiyksikköä, 76 prosentista 68 prosenttiin. Tämä merkitsee, että runsaat 300 000 äänestäjää on jättänyt äänestämättä. Verrattuna vuoden 1966 eduskuntavaaleihin, jolloin äänestysvilkkaus oli huipussaan eli 85 prosenttia, on äänestysaktiivisuus pudonnut 30 vuodessa 17 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta tutkimuksesta "Äänettömät yhtiömiehet. Tutkimus osallistumisesta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin".

Äänestäjän ominaisuudet kuten sosioekonominen asema, koulutus, tulotaso ja omistaminen vaikuttavat suuresti äänestysaktiivisuuteen. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa esimerkiksi 30-44-vuotiaista työntekijöistä äänesti 60 prosenttia, kun ylemmistä toimihenkilöistä äänesti 82 prosenttia. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kärjistyneet vuoden 1987 vaaleihin verrattuna. Äänestysaktiivisuus on myös sitä suurempaa, mitä korkeammin koulutetusta henkilöstä on kyse ja mitä enemmän hän ansaitsee. Vuonna 1999 matalimmin koulutetuista äänesti 63 prosenttia ja korkeimmin koulutetuista 88 prosenttia. Vastaavasti matalimpaan tulokymmenykseen kuuluvista äänesti 53 prosenttia ja ylimpään tulokymmenykseen kuuluvista 84 prosenttia.

Äänestysaktiivisuus iän ja sosioekonomisen aseman mukaan vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa (%). Työllinen työvoima: 25-69-vuotiaat.

kuva

Myös työttömyys vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Työssäkäyvistä 72 prosenttia äänesti vuonna 1999, kun työttömistä äänioikeuttaan käytti 55 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna äänestysaktiivisuus on laskenut eniten teollisuudessa ja rakennusalalla. Kaikkein vähiten äänestivät rakennusalalla toimivat 19-24-vuotiaat, joiden äänestysaktiivisuus oli 40 prosenttia vuonna 1999.

Sosioekonomisen ja työmarkkina-aseman lisäksi äänestysaktiivisuus on voimakkaasti sidoksissa ikään. Vuoden 1987 vaaleihin verrattuna nuorten ja nuorten keski-ikäisten äänestysaktiivisuus laski vuoden 1999 vaaleissa eniten. Sen sijaan varttunut väestö osallistui edelleen ahkerasti. Kun eri ikäryhmien äänestysaktiivisuuden kehitystä tarkastellaan 20 vuoden ajanjaksolla, havaitaan, että nuorempien ikäryhmien aktiivisuus ei enää kasva iän myötä kuten aikaisemmin tapahtui. Äänestämättömyydestä näyttää kehittyneen nuorten aikuisten ja nuorten keski-ikäisten kohdalla sukupolvi-ilmiö: kerran omaksuttu käyttäytymismalli säilyy ikääntymisestä huolimatta.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, joka sisältää taustatiedot kaikista Suomessa vakinaisesti asuneista sekä äänioikeusrekisteriin, jossa on tiedot vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänioikeutetuista. Äänestämistiedon saamiseksi kuntien keskusvaalilautakunnilta saatiin käyttöön vaaliluettelot. Niistä kerättiin tieto henkilöistä, jotka eivät olleet käyneet äänestämässä. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet professori Tuomo Martikainen ja valtiotieteen maisteri Hanna Wass. Akatemiatutkija Pekka Martikainen on kirjoittajana kahdessa tutkimusosiossa.

Teos on jatkoa vuoden 1987 eduskuntavaaleja käsittelevälle ensimmäiselle koko maan kattavalle vastaavalle tutkimukselle. Tutkimus on toteutettu niin, että muutamin poikkeuksin tutkimustulokset ovat vertailukelpoisia vuoden 1987 aineiston kanssa. Tutkimus on tehty yhteistyönä oikeusministeriön, Helsingin yliopiston ja Tilastokeskuksen kesken. Myös Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta.

Lähde: Äänettömät yhtiömiehet. Tutkimus osallistumisesta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin. Tilastokeskus.