11.12.2002

Lisätietoja: Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, Iiris Niemi (09) 1734 3233
Vastaava tilastojohtaja: Jussi Simpura

Liikunta koululaisten suosiossa vapaa-aikana

Liikunta ja ulkoilu ovat säilyttäneet suosionsa koululaisten vapaa-ajassa. Koulupäivinä liikuntaa harrastetaan lähes tunti. Nuorimmat koululaiset liikkuvat ja ulkoilevat vapaapäivinä puolitoista tuntia, kun taas lukiolaiset eivät juuri lisää liikuntaa vapaapäivinä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Suomalainen arki.

Koululaisten vapaa-ajan jakautuminen koulupäivinä

kuva

Tietokoneen parissa ollaan koulupäivinä 30-40 minuuttia ja vapaapäivinä 50 minuuttia. Suurin osa tästä ajasta on pelaamista. Valtaosa koululaisista viettää tietokoneella alle kaksi tuntia päivässä. Tietokoneen ääressä vietetty aika on selvästi pienempi kuin liikuntaan käytetty aika, puhumattakaan television katsomisajasta.

Television katselu on yhä suosituin koululaisten vapaa-ajanviettotapa. Kolmasosa koululaisten vapaa-ajasta kuluu television ääressä. Koulupäivinä televisiota katsotaan kaksi tuntia ja vapaapäivinä yli kolme tuntia.

Lastenhoito naisten vastuulla

Sukupuolten välinen työnjako on säilynyt suomalaisissa perheissä ennallaan siten, että mies tekee edelleen enemmän ansiotyötä ja vaimo puolestaan enemmän kotitöitä. Työnjako muuttuu, kun työssä käyvän naisen puoliso jää pois työelämästä, työttömäksi tai eläkkeelle. Mies osallistuu silloin enemmän kotitöihin kuin työssä ollessaan. Perinteisin työnjako on perheissä, joissa mies käy työssä ja vaimo on työttömänä. Silloin nainen tekee suurimman osan kotitöistä.

Kotityöt jakautuvat yhä perinteisiin "miesten ja naisten töihin". Kotitöiden jako murtuu hieman, kun mies jää kotiin ja vaimo käy työssä. Mies osallistuu silloin enemmän paitsi perinteisiin "miesten kotitöihin", myös ruuanlaittoon ja siivoukseen. Lastenhoito on selvästi naisten vastuulla. Työssäkäyvä vaimo tekee lähes kaksi kolmasosaa lastenhoidon kokonaisajasta, olipa mies työssä tai ei.

Kotitöitä tehdään eniten lomalla

Työssäkäyvät viettävät loma-ajasta hieman yli puolet kotona. Lomaviikolla nukkuminen lisääntyy, erityisesti miehillä, joiden yöuni jää työviikolla lyhyemmäksi kuin naisten. Kotitöihin käytetään lomaviikolla päivittäin pari tuntia enemmän aikaa kuin työviikolla ja jopa enemmän kuin viikonloppuina. Liikunta ja ulkoilu lisääntyvät myös huomattavasti lomalla, samoin tuttavien ja sukulaisten tapaaminen. Televisiota katsotaan sen sijaan lomalla vähemmän kuin muulloin.

Työssäkäyvien ajankäyttö lomalla ja työssä

kuva

Kesä- ja talviloman ajankäyttötavat eroavat toisistaan. Vaikka liikuntaharrastus yleensä vilkastuu kesällä, talvilomalla ulkoiluun ja liikuntaan käytetään vielä enemmän aikaa kuin kesälomapäivinä. Talviliikunta koostuu toisaalta hiihdosta ja laskettelusta, toisaalta kävelylenkeistä. Vapaa-ajan vietto on kesälomalla sosiaalisempaa kuin talvella. Televisiota katsellaan talvilomalla enemmän kuin kesälomalla, mutta selvästi vähemmän kuin viikonloppuina.

Miesten kotityöaika lisääntyy kesälomalla työviikkoon verrattuna enemmän kuin naisten. Niinpä kotityöt jaetaan miesten ja naisten kesken hieman tasaisemmin kuin tavallisina työviikkoina. Työnjako muuttuu kotitaloustöissä, mutta ei rakentamis- ja huoltotöissä, jotka pysyvät miehisinä myös lomalla.

Kesämökit ovat muuttuneet ympärivuotisiksi vapaa-ajan asunnoiksi ja niillä vietetään 25 prosenttia enemmän aikaa kuin 1980-luvun lopulla. Mökillä tehdään hyvin vähän ansiotyötä. Vapaa-ajan asunnoista ei ainakaan toistaiseksi ole muodostunut etätyöpisteitä. Mökillä sen sijaan aherretaan koti- ja huoltotöiden parissa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen, joka tehtiin vuosina 1999-2000. Tutkimuksen vastaajat olivat 10 vuotta täyttäneitä suomalaisia ja he kirjasivat ajankäyttönsä 10 minuutin tarkkuudella kahdelta vuorokaudelta. Tutkimus koostuu yhteensä 10 561 suomalaisesta päivästä.

Lähde: Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus, joulukuu 2002