12.3.2003

Lisätietoja: Tarja Ylipekka (09) 1734 3571, tarja.ylipekka@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

2,6 miljoonalla suomalaisella tutkinto

60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut vuoden 2001 loppuun mennessä peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tilastokeskuksen koulutusrakennetilaston mukaan tutkinnon suorittaneita oli 2,6 miljoonaa. Ainoastaan peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä oli 1,7 miljoonaa.

Erot koulutustasossa olivat suuria iän ja sukupuolen mukaan. Eniten koulutusta olivat saaneet 25-29-vuotiaat, joista 85 prosenttia oli suorittanut tutkinnon. Vähiten koulutettuja olivat eläkeikäiset. Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuolten koulutustasoerot olivat suuret naisten hyväksi. Varsinkin 20-39-vuotiaat naiset olivat saaneet selvästi enemmän koulutusta kuin miehet. Yli 60-vuotiaista naiset olivat sen sijaan huomattavasti vähemmän koulutettuja kuin miehet.

Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli vuoden 2001 lopussa yli miljoona eli neljäsosa 15 vuotta täyttäneistä. Nuorista 20-24-vuotiaista naisista oli ylioppilastutkinto 61 prosentilla ja miehistä 42 prosentilla.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 1,9 miljoonaa. Edellisestä vuodesta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vain 10 000 henkilöllä.

Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli vajaat 400 000 henkeä, joista lisensiaatti- ja tohtorintutkinnon suorittaneita oli vuoden 2001 lopussa 24 000. Edellisestä vuodesta korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 28 000 henkilöllä. Miehiä lisensiaatti- ja tohtorintutkinnon suorittaneista oli kaksi kolmasosaa. Lisensiaatit ja tohtorit kasautuivat etelään. Puolet heistä asui Uudellamaalla ja pelkästään pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia.

Voimakas muuttoliike on kasvattanut maakuntien ja kuntien välisiä koulutuseroja. Uusimaa on ollut jo vuosia koulutetun väestön suurin muuttovoittoalue. Vuoden 2001 aikana myös Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat saaneet koulutetuista tuntuvaa muuttovoittoa.

Uusmaalaisista 65 prosentilla oli peruskoulun jälkeinen tutkinto. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla asuvat olivat keskimääräistä paremmin koulutettuja. Heistä 62 prosentilla oli tutkinto. Vähiten tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä oli Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, 55 prosenttia.

Kaupunkilaiset olivat koulutetumpia kuin maaseudulla asuvat. Tutkinnon suorittaneita oli kaupungeissa 64 prosenttia ja maaseudulla 51 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli kaupungeissa 28 prosentilla ja maaseudulla 15 prosentilla.

Kunnista korkein koulutustaso on ollut jo vuosia Kauniaisissa, jossa 79 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut jonkin tutkinnon peruskoulun jälkeen. Yli puolella Kauniaisten väestöstä oli korkea-asteen tutkinto. Seuraavaksi korkein koulutustaso oli Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.

Vuonna 2001 maasta muutti 11 000 yli 15-vuotiasta henkilöä. Muuttaneista 72 prosenttia oli suorittanut jonkin tutkinnon peruskoulun jälkeen. Keskiasteen tutkinto oli 34 prosentilla ja korkea-asteen tutkinto 37 prosentilla.

Tutkinnon suorittaneiden osuudet ikäryhmittäin
ja maakunnittain 2001

>

cellspacing="0" cellpadding="2"
Maakunta 15 vuotta
täyttänyt väestö %
25-34-vuotiaat

%
55-65-vuotiaat

%
Uusimaa 65,0 82,4 57,7
Pohjois-Pohjanmaa 61,8 87,5 50,5
Pirkanmaa 61,7 85,6 53,2
Koko maa 60,2 83,9 51,6
Varsinais-Suomi 59,7 83,9 52,1
Keski-Suomi 59,7 86,2 48,8
Pohjois-Savo 58,9 85,1 50,1
Kymenlaakso 58,6 83,7 51,9
Lappi 58,4 82,4 51,6
Kanta-Häme 58,0 83,1 50,1
Pohjanmaa 57,8 86,7 47,6
Pohjois-Karjala 57,6 84,2 48,2
Päijät-Häme 56,9 79,0 50,3
Etelä-Karjala 56,6 83,8 46,3
Itä-Uusimaa 56,5 82,1 47,7
Kainuu 56,4 85,1 46,5
Satakunta 56,1 83,7 49,5
Ahvenanmaa 56,0 80,1 49,3
Etelä-Savo 55,5 82,9 47,8
Etelä-Pohjanmaa 55,3 86,4 43,4
Keski-Pohjanmaa 54,8 85,4 40,6

Lähde: Väestön koulutusrakenne kunnittain 2001. Tilastokeskus
Lisätietoja Internetissä StatFin-tilastopalvelussa osoitteessa statfin.stat.fi