7.5.2003

Maaseutuindikaattoreilla uutta tietoa maaseudun kehityksestä

Maaseudun kehitystä kuvaavista maaseutuindikaattoreista on julkaistu tutkimus Maaseutu EU-ohjelmakauden 2000-2006 alussa - maaseutuindikaattorit. Julkaisussa käsitellään maaseudun kehitystä 1980-luvun lopulta EU-ohjelmakauden 2000-2006 alkuun saakka. Tutkimus, joka on maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Tilastokeskuksen tekemä, muodostaa pohjan jatkuvalle maaseututiedon tuottamiselle verkkopohjaisena tietojärjestelmänä.

Maaseudun kehittäminen on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Kehittämiseen panostetaan huomattava määrä sekä EU:n että kansallista rahoitusta. Jotta tämä työ kantaisi hedelmää, sen täytyy perustua monipuoliseen tietoon maaseudun olosuhteista ja kehityssuunnista. Tähän tarkoitukseen on luotu maaseutuindikaattorit. Kehityksen ilmaisimina on käytetty alueellisia indikaattoreita, joilla voidaan tiivistää laajoja tilastoaineistoja tilastollisiksi tunnusluvuiksi. Kaikkiaan mukana on useita kymmeniä alueellisia indikaattoreita useilta eri ilmiöalueilta pääpainon ollessa väestön, työvoiman ja taloudellisen kehityksen kuvauksessa.

Maaseutu on tutkimuksessa määritelty Suomen maaseutupolitiikassa vakiintuneen ns. maaseudun kolmijaon mukaan: harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungit. Lisäksi aluetalouksien tarkastelussa toisena rajaustapana on käytetty jakoa seutukuntatyyppeihin.

Suomen sisäinen muuttoliike on jo pitkään suuntautunut kasvukeskuksiin ja lisännyt väestön keskittymistä. Manner-Suomen viidestä miljoonasta asukkaasta noin neljäsosa, eli 1,5 miljoonaa asuu harvaan asutun tai ydinmaaseudun kunnissa. Harvaan asutun maaseudun kunnat käsittävät 60 prosenttia Manner-Suomen pinta-alasta ja niissä asuu 10 prosenttia väestöstä.

Selvimmin alueelliset erot näkyvät työpaikkakehityksessä. Laman vuoksi 1990-luvun alussa työpaikkojen määrä väheni voimakkaasti kaikkialla. Lamasta toipuminen on vaihdellut kuntatyypeittäin merkittävästi ja maaseudulle uusia työpaikkoja on syntynyt hitaasti.

Tutkimus muodostaa osan vuonna 1997 käynnistyneestä maaseutuindikaattorit -hankkeesta, jonka osapuolina ovat Tilastokeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja:

Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2930, marja-liisa.tapio-bistrom@mmm.fi, Yrjö Palttila, Tilastokeskus, (09) 1734 3267, yrjo.palttila@tilastokeskus.fi

Lähde: Maaseutu EU-ohjelmakauden 2000-2006 alussa - maaseutuindikaattorit. Katsauksia 2003/2. Tilastokeskus.