11.2.2004

Lisätietoja: Riikka Rautanen (09) 1734 2375, riikka.rautanen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat keskeyttävät useimmin

Tilastokeskuksen mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2001-2002 aikana. Eniten keskeyttäneitä oli toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja vähiten lukiokoulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen keskeytti 12 ja ammattikorkeakoulun 8 prosenttia opiskelijoista. Lukiokoulutuksen keskeyttäneitä oli 4 ja yliopistokoulutuksen keskeyttäneitä 5 prosenttia opiskelijoista. Osa keskeyttäneistä jatkoi toisella koulutussektorilla, esimerkiksi lukion opiskelija ammatillisessa koulutuksessa. Kun koulutussektoria vaihtaneet otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen lukuvuonna 2001- 2002

>

cellspacing="0" cellpadding="2"
Koulutussektori Keskeytti opinnot omassa koulutussektorissaan
%
Vaihtoi koulutussektoria


%
Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen
%
Lukiokoulutus 4,1 1,8 2,3
Ammatillinen koulutus (toinen aste) 12,3 1,5 10,9
Ammattikorkeakoulukoulutus 7,6 1,7 6,0
Yliopistokoulutus 5,3 0,5 4,8
Yhteensä 7,2 1,3 5,9

Miehet keskeyttivät opintonsa naisia useammin koulutussektorista riippumatta. Suurin sukupuolten välinen ero keskeyttämisessä oli ammattikorkeakouluissa, joissa miehistä 9 ja naisista 6 prosenttia keskeytti lukuvuonna 2001-2002.

Miesten ja naisten keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2001-2002

kuva

Ammatillisessa koulutuksessa keskeytettiin eniten luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusalalla ja vähiten tietojenkäsittelyn koulutuksissa. Ammattikorkeakouluissa keskeyttäneitä oli selvästi keskimääräistä enemmän tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja selvästi keskimääräistä vähemmän sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä kulttuurialalla. Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja vähiten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

Lukiokoulutuksen keskeyttäminen oli yleisintä Lapissa ja vähäisintä Pirkanmaalla. Ammatillinen koulutus keskeytettiin useimmin Uudellamaalla, vähäisintä keskeyttäminen oli Kainuussa ja Ahvenanmaalla. Ammattikorkeakoulukoulutuksen keskeyttäminen oli yleisintä Pohjanmaalla ja harvinaisinta Itä-Uudellamaalla. Yliopistomaakunnista keskeyttämisosuus oli suurin Keski-Suomessa ja pienin Pohjois-Savossa.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen maakunnittain ja koulutussektoreittain lukuvuonna 2001-2002

>

cellspacing="0" cellpadding="2"
Koulutuksen sijaintimaakunta Koulutussektori
Lukiokoulutus

%
Ammatillinen koulutus (toinen aste)
%
Ammattikorkeakoulu-koulutus
%
Yliopistokoulutus 1)

%
Uusimaa 3,9 15,0 7,4 5,1
Itä-Uusimaa 4,4 9,6 4,7 -
Varsinais-Suomi 3,4 13,6 6,8 5,3
Satakunta 4,4 11,8 9,4 3,7
Kanta-Häme 4,5 14,4 8,6 4,3
Pirkanmaa 3,0 11,8 6,3 3,8
Päijät-Häme 3,9 14,0 5,8 0,0
Kymenlaakso 4,2 11,4 6,8 7,8
Etelä-Karjala 3,9 11,5 10,4 4,8
Etelä-Savo 4,0 12,0 6,8 6,1
Pohjois-Savo 3,4 11,6 7,0 3,2
Pohjois-Karjala 4,0 10,8 7,9 5,4
Keski-Suomi 4,5 10,8 8,7 8,3
Etelä-Pohjanmaa 3,5 9,5 7,3 -
Pohjanmaa 4,9 10,2 11,6 4,2
Keski-Pohjanmaa 4,0 10,7 7,4 -
Pohjois-Pohjanmaa 5,1 12,1 7,1 6,7
Kainuu 5,1 8,7 6,8 5,3
Lappi 5,3 12,8 8,5 5,3
Ahvenanmaa 2,8 8,7 8,6 -
Yhteensä 4,1 12,3 7,6 5,3

1) Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ahvenanmaalla ei ole yliopistoa, mutta maakunnissa voidaan antaa yliopistokoulutusta yliopistojen sivupisteissä tai erillisissä yksiköissä.

Lähde: Oppilaitostilastot. Tilastokeskus.


Tiedote PDF-muodossa.