Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tiedote 4.12.2006

Suomalaiset kotitaloudet ahkeria kierrättäjiä

Tilastokeskuksen meneillään olevan kulutustutkimuksen mukaan suomalaiset ovat ahkeria kierrättäjiä, olipa kyse sanomalehdistä, ongelma- tai biojätteistä. Myös kirpputorit ovat suomalaisille vakiintunut tapa kierrättää tavaraa. Nämä ennakkotiedot on saatu vuoden kestävän kulutustutkimuksen ensimmäisen puoliskon haastatteluista.

Neljännes kotitalouksista ostanut kirpputoreilta

Kulutustutkimuksen ennakkotietojen mukaan 8 prosenttia kotitalouksista eli noin 200 000 taloutta oli myynyt tavaroita kirpputoreilla vastaamista edeltävän kolmen kuukauden aikana ja saanut myynnistä tuloja keskimäärin 140 euroa. 24 prosenttia kotitalouksista eli noin 600 000 taloutta oli puolestaan ostanut tavaroita kirpputoreilta vastaavana aikana ja käyttänyt kirpputoriostoksiin keskimäärin 70 euroa. Tavaroita myydään kirpputoreilla joko omaksi hyödyksi tai hyväntekeväisyystarkoituksessa esimerkiksi luokkatoimikunnan tai urheilujoukkueen hyväksi. Kirpputorikauppaa ovat lisänneet 1990-luvun lopulla syntyneet Internetin myynti- ja huutokauppapalstat.

Vuositasolla kaikkien kotitalouksien yhteenlaskettu kirpputoritulo on runsaat 100 miljoonaa euroa. Taloudet käyttävät kirpputoriostoksiin vuodessa yhteensä noin 170 miljoonaa euroa. Kotitalouksien kirpputorien myyntitulojen ja ostojen välinen erotus on noin 70 miljoonaa euroa. Se kuvaa likimääräisesti sitä, kuinka paljon vapaaehtois- ja harrastustoiminta saa vuodessa tuloja kirpputorimyynnistä.

Puolet kotitalouksista lajittelee ruokajätteitä

Lähes joka toinen talous, 47 prosenttia, lajittelee ruokajätteet aina erilliseen astiaan. Lisäksi 7 prosenttia tekee sen joskus. Niistä 1,3 miljoonasta taloudesta, jotka keräävät ruokajätteen erilleen, noin 70 prosenttia vie sen yhteiseen kierrätysastiaan ja noin neljännes kompostoi sen. Kaupunkimaisissa kunnissa yleisin tapa on biojätteenkeräys ja maaseutumaisissa kunnissa oma kompostointi.

Kierrättämiseen vaikuttaa keräyspisteiden läheisyys tai saavutettavuus. Sanoma- ja muiden lehtien kierrätys on hyvin yleistä, maito- ja mehutölkkien kierrätys sen sijaan vielä vähäistä. Lasipurkkeja ja metallijätettä kierrätetään maaseudulla jopa useammin kuin kaupungeissa. Ongelmajätteitä kierrätetään hyvin sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Eräitä jätteitä säännöllisesti lajittelevien talouksien osuus asuinkunnan taajama-asteen mukaan prosentteina niistä, joilla oli ko. jätettä

Jätelaji Asuinkunnan taajama-aste
Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Yhteensä
Sanoma- ja muut lehdet 92 80 74 87
Pakkauspahvit* 71 56 38 62
Lasipurkkijäte* 69 74 75 71
Metallipurkit* 51 60 60 55
Maito- ja mehutölkit 43 29 16 35
Ongelmajätteet* 80 84 83 81

* 8-12 % ilmoittaa, ettei ole ko. jätettä.
Lähde: Kulutustutkimus 2006, ennakkotiedot

Kotitalouksissa syntyy sekajätettä keskimäärin runsaat kolme roskapussillista viikossa. Kun talouden koko kasvaa yhden henkilön taloudesta vähintään nelihenkiseksi, kasvaa roskapussien määrä noin kahdesta pussista viiteen pussiin viikossa. Maaseudulla sekajätettä syntyy vähemmän kuin taajamissa.

Energiamerkki vaikuttaa kodinkoneiden ostopäätökseen

Laitteiden energiatehokkuudesta kertova energiamerkki on ollut käytössä jo 10 vuotta. Kolmasosa talouksista, jotka olivat ostaneet kodinkoneen viimeisten 12 kuukauden aikana, arvioi laitteen energiankulutuksen vaikuttaneen paljon ostopäätökseen riippumatta ostetusta laitteesta. Reilusti yli puolet arvioi merkillä olleen jotakin vaikutusta hankintaan. Eniten merkitystä energiamerkillä näyttää olevan silloin, kun laite hankitaan ensimmäistä kertaa. Kulutustutkimuksessa astianpesukoneista huomattava osa oli ensiostoja.

Ne taloudet, jotka kertoivat laitteen energiatehokkuuden vaikuttaneen ostoon, olivat maksaneet laitteesta keskimäärin 10 prosenttia enemmän kuin ne, joiden mukaan energiatehokkuus ei vaikuttanut ostopäätökseen. Vanhoista jääkaapeista ja pakastimista yli 20 prosenttia jää edelleen käyttöön joko kotona, kesämökillä tai sukulaisten talouksissa. Loput menevät joko kierrätykseen tai jäävät kotiin vaille käyttöä.

Laitteen energiatehokkuuden eli energiamerkin merkitys laitteen valinnassa

Vaikutuksen voimakkuus Jääkaappi Jääkaappi-pakastin Pakastin Astianpesukone Pesukone
Paljon 33 31 34 46 37
Jonkin verran 29 27 21 28 20
Ei lainkaan 33 37 41 24 38
Ei osaa sanoa 5 5 5 2 5
  100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Lähde: Kulutustutkimus 2006, ennakkotiedot

Kotitalouksien kulutusta koskeva tutkimus jatkuu

Helmikuussa 2006 alussa käynnistynyt Tilastokeskuksen kulutustutkimus 2006 jatkuu helmikuun 2007 loppuun asti. Tutkimusta varten Tilastokeskus on poiminut lähes 8 000 kotitalouden otoksen, joka edustaa kaikkia suomalaisia kotitalouksia. Otokseen kuuluvia kotitalouksia haastatellaan. Sen lisäksi päivittäisistä kulutusmenoista kerätään tietoa kahden viikon ajalta kauppakuittien ja päiväkirjojen avulla. Kaikki tiedot käsitellään täysin luottamuksellisesti.

Kulutustutkimuksen päätavoite on selvittää, mihin suomalaisten kotitalouksien rahat kuluvat. Paljonko kotitaloudet käyttävät rahaa esimerkiksi ruokaan, asumiseen, liikenteeseen, matkailuun ja terveyteen? Kotitalouksien koko kulutusta koskevat tiedot julkaistaan vuoden 2007 joulukuussa.

Lisätietoja: Juha Nurmela (09) 1734 2548, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jussi Simpura

Linkit: Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus