31.12.1996

Työllisyys parani edelleen marraskuussa

Työpaikat lisääntyivät palvelualoilla ja jalostuksessa vuoden 1995 marraskuusta vuoden 1996 marraskuuhun, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Maa- ja metsätalous pysyi vuoden takaisella tasolla. Kaikkiaan työpaikat lisääntyivät vuodessa lähes 50 000:llä.

Miesten työpaikat lisääntyivät, naisten työllisyys pysyi suunnilleen viimevuotisella tasolla. Kausitasoitettu työllisyys lisääntyi lokakuusta marraskuuhun viidellä tuhannella.

Työttömiä oli marraskuussa 395 000 henkeä, 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Miehiä oli työttömänä 199 000 ja naisia 196 000. Kausi-tasoitettu työttömyys aleni lokakuusta kahdella tuhannella.

Työttömyysaste oli marraskuussa 15,9 prosenttia, 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste aleni 2 prosenttiyksikköä 15,1 prosenttiin. Naisten työttömyysaste taas nousi 0,6 prosenttiyksikköä 16,8 prosenttiin. Nuoria oli marraskuussa työttömänä 59 000, hieman vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömistä 104 000 oli ollut julkisissa ja muissa palveluissa ja teollisuudessa 55 000. Korkein työttömyysaste oli rakentamisessa, 29,3 prosenttia.

Työvoiman muutokset 11/1995–11/1996, 1 000 henkeä

Työttömät 12/01-12/96

Työvoimaluvut vaihtelevat suhteellisen säännönmukaisesti vuoden eri kuukausina. Kuvion trendistä on poistettu tämä vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva vaihtelu. Suhdanneluonteinen muutos on hahmotettavissa trendistä selvemmin kuin tasoittamattomista luvuis-ta.

Työministeriöllä suuremmat työttömyysluvut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin haastattelemalla noin 10 000 Suomessa asuvaa työikäistä. Tiedot ovat ajalta 11.-17. marraskuuta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa sama henkilö on otoksessa mukana viisi kertaa puolentoista vuoden aikana.

Työvoimatutkimus tuottaa tietoja sekä työllisyydestä että työttömyydestä. Se perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksiin ja on vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin tilastoihin.

Myös työministeriö julkaisee työttömyystilastoa. Tiedot koskevat työttömiä työnhakijoita kuukauden viimeiseltä arkipäivältä. Menetelmä- ja määritelmäerojen takia Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvut eivät ole vertailukelpoisia. Luvut muuttuvat yleensä kuitenkin samansuuntaisesti siten, että työministeriön luvut ovat muutaman kymmenen tuhannen verran suurempia. Marraskuun lopussa työministeriön työnhakijarekisterissä oli 427 500 työtöntä.

Työvoimatutkimuksen lukuja arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon otostutkimuksen keskivirheestä johtuva luottamusväli. Marraskuun työttömyysasteessa se oli ± 0,8 prosenttiyksikköä.

Työvoimatilasto uudistuu, ensimmäiset tulokset maaliskuun alussa

Tilastokeskus uudistaa kuukausittain tehtävän työvoimatutkimuksen. Uuden työvoimatutkimuksen ensimmäiset tulokset koskevat tammikuuta 1997 ja ne julkaistaan maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Tutkimuksen sisältöä laajennetaan. Määritelmiä muutetaan, niin että ne vastaavat entistä paremmin kansainvälisiä suosituksia. Kuukausi-tutkimus yhtenäistetään myös Euroopan unionin työvoimatutkimuksen kanssa, jota on tehty Suomessa vuodesta 1995 lähtien keväisin.

Uutta tietoa saadaan epätyypillisistä töistä, kuten määräaikaisista työsuhteista ja osa-aikatyöstä samoin erityyppisestä yrittäjyydestä ja uusista työsuhteista. Tiedot työttömyyden kestosta, vajaatyöllisyydestä ja piilotyöttömyydestä ovat myös uusia. Työn hakemisesta saadaan entistä monipuolisempaa tietoa.

Koska erilaiset epätyypilliset työt tulevat paremmin tilastoiduiksi, uusi tilastointi tuottaa nykyistä enemmän työllisiä. Lisäystä aiheuttaa myös määritelmän muutos. Määräajaksi lomautetut aletaan luokitella työllisiksi, kun heidät vanhassa tilastossa luetaan työttömiksi.

Työttömyyden mittaamisessa Suomen kansallinen käytäntö poikkeaa edelleen jossain määrin ILOn suosituksesta, jonka mukaan työttömän on etsittävä aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana. Suomessa ehtoa tulkitaan väljemmin, koska työvoimatoimistoon ilmoittautumisvälit ovat täällä poikkeuksellisen pitkät. Aktiiviseksi työnhauksi hyväksytään kirjoillaolo työvoimatoimistossa, jos on asioinut siellä puolen vuoden aikana. Muutosta aikaisempaan on se, että koululaisiin ja lomautettuihin aletaan soveltaa työttömyyden yleistä luokittelua.

Lähde: Työvoimatutkimus, marraskuu 1996. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tapio Oksanen (09) 1734 3228 ja Hannu Siitonen (09) 1734 3225