9.7.1998
Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Raimo
Nurminen (09) 1734 3367
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Bruttokansantuotteen määrä on kasvanut kahtena viime vuonna edelleen ripeästi. Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 6,0 prosenttia ja edellisenä vuonna 3,6 prosenttia. Nimellinen bruttokansantuote oli viime vuonna 622 miljardia markkaa eli neljä miljardia markkaa enemmän kuin aiemmin arvioitiin.
Tuotantoa lisäsi viime vuonnakin eniten viennin kasvu. Tuotanto kasvoi suhteellisesti eniten talonrakentamisessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, liike-elämän palveluissa ja liikenteessä. Työn tuottavuus kasvoi yrittäjätoiminnassa runsaat neljä prosenttia, nopeinta kasvu oli metsätaloudessa.
Tavaroiden ja palvelusten vienti kasvoi volyymiltaan lähes 13 prosenttia. Viennin arvon suhde bruttokansantuotteeseen kohosi 40 prosenttiin, suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Tuonnin määrä kasvoi 10,5 prosenttia. Vaihtosuhde heikkeni runsaan prosentin vientihintojen pysyessä suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja tuontihintojen noustessa puolitoista prosenttia.
Myös investointien ja kulutusmenojen kasvu lisäsi tuotantoa. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna määrältään runsaat 12 prosenttia, eniten lisääntyivät asuinrakennusinvestoinnit. Kulutusmenojen kasvu oli kaksi ja puoli prosenttia.
Kansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti runsaat kymmenen prosenttia ja oli henkeä kohti 99 900 markkaa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 605 miljardia markkaa.
Kansantalouden palkkasumma kasvoi runsaat viisi prosenttia. Palkkojen osuus kansantulosta oli 47,2 prosenttia. Tätä pienempi se on ollut viimeksi vuonna 1961. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 22 prosenttia. Erityisesti yritysten tulot kasvoivat.
Yritysten rahoitusasema oli viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin ylijäämäinen. Rahoitusylijäämä oli lähes 30 miljardia markkaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Yritysten bruttotoimintaylijäämä lisääntyi viime vuonna 16 prosenttia ja oli 142 miljardia markkaa. Se vastaa liikekirjanpidossa lähinnä käyttökatetta.
Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna 27 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli 42 miljardia markkaa. Alijäämä väheni ennen kaikkea verotulojen kasvun takia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli ennakkotietojen mukaan suunnilleen tasapainossa.
Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli 8,9 miljardia markkaa eli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kummankin vuoden alijäämä nousi 0,1 prosenttiyksikköä aiemmin lasketusta. Kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöjen alijäämä on hieman korkeampi kuin niin sanottu Emu-alijäämä, joka raportoidaan elokuun lopussa.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 47,0 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 48,2 prosenttia.
Kotitalouksien maksamat välittömät verot vähenivät, koska valtion tuloveroasteikkoa kevennettiin ja verovähennyksiä korotettiin. Sen sijaan yhteisöjen maksamat välittömät verot kasvoivat lähes 50 prosenttia, mikä oli seurausta yritysten parantuneesta tuloksesta ja kahden edellisen vuoden jälkiveroista.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,8 prosenttia ja reaalisesti 5,2 prosenttia. Reaalitulo henkeä kohti oli vielä puoli prosenttia alempi kuin huippuvuonna 1991.
Kotitalouksien tuloja lisäsivät eniten palkkatulojen kasvu ja verotuksen keventyminen. Tuloja lisäsi myös ennätysmäinen puunmyynti. Sen sijaan maataloudesta saadut yrittäjätulot vähenivät hieman. Kotitalouksien saamat sosiaaliset tulonsiirrot pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vajaat viisi prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo, minkä seurauksena kotitalouksien säästämisaste kohosi 5,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna säästämisaste oli 3,7 prosenttia.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 1996 - 1997. Kansantalous 1998:10. Tilastokeskus