27.1.1999
Lisätietoja: Aku Alanen (09) 1734 3320, Kari
Ritvanen ja Erkki Niemi 050 313 3046
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Huipputeknologian osuus kaksinkertaistunut 1980-luvun lopusta
Huipputeknologian toimialat ovat kasvaneet vajaassa kymmenessä vuodessa lähes kaksi kertaa nopeammin kuin koko maan talous. Niiden osuus koko tuotannon arvosta lisääntyi Tilastokeskuksen selvityksen mukaan 1,4 prosentista 2,5 prosenttiin vuodesta 1988 vuoteen 1996. Huipputeknologiaan kuuluvat OECD:n luokittelussa seuraavat teollisuuden toimialat: avaruus ja ilmailu, tieto- ja konttorikoneet, elektroniikka ja tietoliikenne sekä lääkevalmisteet.
Korkean teknologian palvelut ovat kasvattaneet tuotanto-osuuttaan hieman nopeammin kuin muut palvelut ja julkinen talous. Korkean teknologian palveluihin on selvityksessä luokiteltu tietoliikenne sekä tietotekniset ja tekniset palvelut. Niiden osuus koko tuotannon arvosta oli 3,5 prosenttia vuonna 1996.
Salon ja Oulun seutukunnat huipputeknologian kärjessä
Huipputeknologian kärki on kapea myös alueellisesti. Selvä ykkönen oli vuonna 1996 Salon seutukunta, jossa huipputekniikan tuotannon arvo asukasta kohti oli yli 14-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Huipputeknologia tuotti lähes kolmanneksen seutukunnan arvonlisäyksestä. Oulun seutukunnassa huipputeknologian tuotantoa syntyi miltei seitsemän kertaa niin paljon kuin maassa keskimäärin. Sen osuus seutukunnan arvonlisäyksestä oli kuudennes.
Kolmantena huipputeknologiavertailussa oli pieni Koillis-Pirkanmaan seutukunta, johon kuuluvat Kuoreveden, Mäntän ja Vilppulan kunnat. Neljänneksi sijoittui suuri Helsingin seutukunta. Muut koko maan keskiarvon ylittäneet seutukunnat olivat pieniä tai korkeintaan keskisuuria seutukuntia. Monilla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävillä kaupunkiseuduilla ei ole huipputeknologian yrityksiä.
Helsingin seutukunta teknologiapalvelujen ykkönen
Korkean teknologian palvelut ovat sijoittuneet tasaisemmin eri puolille maata kuin teollisuuden huipputeknologia. Kärjessä oli vuonna 1996 Helsingin seutukunta. Siellä korkean teknologian palvelujen arvonlisäys asukasta kohti oli miltei kaksi ja puolikertainen koko maahan verrattuna. Toisena oli Porin seutukunta.
Koko maan keskiarvon ylittivät myös Jyväskylän, Vaasan,
Tampereen, Kuopion, Oulun ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnat. Niistä
muut kuin Etelä-Pirkanmaa ovat yliopistoseutuja. Etelä-Pirkanmaahan
kuuluvat Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala. Miltei
koko maan tasoon ylsi myös Turun seutukunta.
Teollisuuden huipputeknologian ja korkean teknologian palvelujen tuotannon yhteisarvolla voidaan kuvata seudun teknologista tasoa. Näin mitattuna seutukuntien kärjen järjestys pysyy samana kuin huipputeknologiavertailussakin, mutta erot tasoittuvat.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään selvitykseen, jossa seutukuntien tuotanto on ryhmitelty toimialoittain teknologia-asteen perusteella.
Lähde: Tilastokeskuksen aluetilinpito