26.2.1999

Lisätietoja: kansantalouden tilinpito Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316; julkisyhteisöjen alijäämä ja velka Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362
sähköposti: skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Bruttokansantuote kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 1998

Bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 4,9 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät reaalisesti 4,4 prosenttia. Valtion rahoitusalijäämä pieneni edellisvuodesta 15 miljardia markkaa.

Kansantulo kasvoi nimellisesti 7,9 prosenttia. Asukasta kohti kansantulo oli viime vuonna 106 800 markkaa.

Kasvua kotimaisessa kulutuksessa

Kokonaistuotanto vuonna 1998 oli ennakkotietojen mukaan volyymiltaan 24,5 prosenttia suurempi kuin se oli vuonna 1993 laman ollessa syvimmillään. Nimellinen bruttokansantuote oli viime vuonna 676 miljardia markkaa.

Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 8,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten lisääntyi metalliteollisuuden tuotanto, 16,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kasvua oli etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi 3,8 prosenttia.

Rakentaminen lisääntyi 7,9 prosenttia ja kauppa 7,7 prosenttia. Liikenteen tuotanto lisääntyi 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuotanto väheni sateisen kesän takia maataloudessa 9,4 prosenttia sekä mineraalien kaivuussa lähes 25 prosenttia.

Viennin kasvu hidastui 6,6 prosenttiin. Kysyntää siirtyikin viime vuoden aikana viennistä yksityiseen kulutukseen ja investointeihin, jotka kasvoivat 5,1 ja 10,3 prosenttia. Tuonnin volyymi lisääntyi 8,1 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat viime vuonna nimellisesti 5,6 prosenttia ja reaalisesti 4,4 prosenttia. Kotitalouksien tuloja lisäsivät ennen kaikkea palkkatulot, jotka lisääntyivät runsaat seitsemän prosenttia. Sen sijaan kotitalouksien saamat sosiaalietuudet ja maataloudesta saadut yrittäjätulot vähenivät. Sosiaalietuudet vähenivät noin yhden prosentin.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 6,4 prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, minkä seurauksena kotitalouksien säästämisaste aleni 3,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna säästämisaste oli 4,6 prosenttia.

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi noin kahdeksan prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 33 prosenttia ja osinkoja 41 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yritysten käytettävissä oleva tulo, joka vastaa lähinnä niiden voittoja vähennettynä maksetuilla osingoilla, väheni edellisen vuoden 41 miljardista markasta 35 miljardiin markkaan. Yritysten rahoitusylijäämä heikkeni noin 10 miljardia markkaa edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen lähes 24 miljardia markkaa.

Julkisyhteisöt muuttuivat ylijäämäisiksi

Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna runsaat 11 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli 26 miljardia markkaa. Alijäämä väheni ennen kaikkea verotulojen kasvun takia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti neljä prosenttia, mutta korkomenot eivät enää kasvaneet.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli ennakkotietojen mukaan tasapainossa. Myös kuntien verotulot kasvoivat. Kuntien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kolme ja puoli prosenttia. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 21 miljardia markkaa eli kolme miljardia markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema oli ylijäämäinen 9,6 miljardia markkaa. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen.

EMU-ylijäämä oli 1,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli alijäämäinen -1,2 prosenttia. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka, ns. EMU-velka, oli 49,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ennakkotiedot perustuvat 16.2.1999 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä. Ennakkolukuja tarkistetaan seuraavan kerran 22.4.1999, jolloin julkaistaan kansantalouden neljännesvuositilinpito vuodelta 1998.

Tiedot on laskettu uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisesti lukuun ottamatta EMU-ylijäämää ja -velkaa, jotka on laskettu vanhan järjestelmän mukaan.

Lähteet: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja 1998. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus