24.3.1999

Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) 1734 3570 ja Matti Laine (09) 1734 3307 Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kuntien talousarviot pysyvät edelleen kireinä

Kunnat odottavat taloutensa pysyvän kireänä tänäkin vuonna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvaa, mutta entistä useamman kunnan vuosikate jää negatiiviseksi. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta vuodelle 1999.

Kunnat arvioivat, että ne saavat tänä vuonna verotuloja 71 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot noin 3 miljardilla. Valtionosuudet pysyvät viime vuoden tasolla.

Kuntien vuosikate on yhteensä 2,8 miljardia markkaa. Tämä on noin 700 miljoonaa enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Kaikkiaan 212 kuntaa odottaa vuosikatteensa kasvavan ja 240 kuntaa pienenevän edellisestä vuodesta. 89 kuntaa arvioi, että niiden vuosikate on tänä vuonna miinusmerkkinen. Viime vuonna tällaisia kuntia oli 59.

Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvioiden mukaan viisi miljardia markkaa. Vuosikate kattaa poistoista 56 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 44 prosenttia.

Kuntien ja kuntien liikelaitosten investointeihin on tälle vuodelle varattu 12,8 miljardia eli jonkin verran enemmän kuin viime vuodelle. Investointien taso on edelleen matalampi kuin vuosikymmenen alussa.

Kuntien rahoitustarpeen on arvioitu olevan tänä vuonna 9 miljardia markkaa. Yli puolet tästä, 5,6 miljardia, katetaan lainanotolla ja loput toimintapääomaa vähentämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka kasvaa 1,7 miljardilla markalla.

>

Tietoja kuntien talousarvioista 1997 - 99, miljardia markkaa
1997 1998 1999
Verotulot 62,8 67,8 70,6
Valtionosuudet 20,5 18,8 18,8
Vuosikate 2,2 2,1 2,8
Suunnitelmapoistot 4,61 4,91 5,1
Tilikauden tulos .. -2,51 -1,9
Investointimenot 2 12,01 12,31 12,8
Lainojen lyhennykset 3,7 3,7 3,9
Rahoitustarve .. 9,51 9,1
Lainanotto 4,7 5,6 5,6
1 Luvuissa ei ole mukana Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia. Koska ne vuonna 1997 ja 1998 laativat talousarvionsa vanhan talousarviosuosituksen mukaisesti, luvut eivät ole vertailukelpoisia muun Suomen kuntien lukujen kanssa.
2 Investointimenot sisältävät myös liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, joita oli 2,2 miljardia markkaa vuonna 1997, 1,7 miljardia vuonna 1998 ja 2,0 miljardia vuonna 1999.

Liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset on talousarviotilastossa käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma, Helsinki 1996). Investointimenot ovat poikkeus: ne sisältävät myös liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit.

Lähde: Kuntien talousarviot 1999, Julkinen talous 1999:3. Tilastokeskus (Ilmestyy huhtikuun alussa).