18.11.1999
Lisätietoja: Mauri Nieminen (09) 1734 3255
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Väestötilastoja tehty 250 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä kun Ruotsi-Suomessa alettiin säännöllisesti laatia tilastoa väkiluvusta, väestönmuutoksista, kuolemansyistä ja väestön taloudellisesta toiminnasta. Tilastokeskus on julkaissut juhlavuoden kunniaksi kirjan Väestötilastoja 250 vuotta, joka kuvaa väestötilastoinnin historiaa maassamme.
Jo 1600-luvulla kirkko oli alkanut pitää luetteloa kastetuista, vihityistä ja haudatuista. Vuoden 1686 kirkkolaissa annettiin papeille hyvin yksityiskohtaiset ohjeet siitä mitä tietoja seurakuntien täytyi seurakuntalaisistaan kerätä. Nämä kirkonkirjoihin kerätyt tiedot olivat hyvä pohja myös väestötilaston laadinnalle, ja 1700-luvulla monet papit tekivätkin tutkimuksia syntyvyyden ja kuolevuuden kehityksestä kirkonkirjojen perusteella.
Väestötilastojen säännöllinen keruu alkoi vuonna 1749. Tällä hetkellä sekä Suomessa että Ruotsissa on maailman pisimmät vuosittain kerätyt tilastot väkiluvusta sekä syntyneiden ja kuolleiden määristä. Tuolloin 1700-luvun puolivälissä Suomen väkiluku oli 410 000, nyt lähes 5,2 miljoonaa.
Väestötilastoja varten seurakuntien papit lähettivät vuosittain lomakkeella tiedot rovastikuntiin ja sieltä edelleen hiippakuntien kautta taulustotoimikunnalle Tukholmaan, joka teki koko maan väestötilaston. Uudet vallanpitäjät eivät Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 keskeyttäneet väestötilaston laadintaa, vaan työtä jatkettiin entiseen tapaan. Vuonna 1865 Suomi sai oman tilastoviraston, jonne väestötilastojen kuten muidenkin tilastojen laadinta keskitettiin.
Kymmenen vuoden välein suoritettiin laajempi väestölaskenta, jossa kerättiin myös tietoja väestön ammateista, elinkeinoista ja asumisesta. Nämä tiedot kerättiin lomakkeilla, joihin kaikkien henkilöiden tuli vastata. Tällä hetkellä väestötilastojen keruu tapahtuu hyödyntämällä eri tietorekistereitä. Väestötilastojen kannalta keskeisin on väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä. Väestön taloudellisesta toiminnasta saadaan tiedot eri valtionhallinnon rekistereistä, joita ylläpitävät muun muassa verohallitus, työministeriö ja eri eläkelaitokset. Nykyisin Tilastokeskus kerää kaikki väestötiedot rekistereistä. Suomi onkin Tanskan ohella toinen maa maailmassa, joka kerää väestölaskentatiedot suoraan erilaisista rekistereistä, eikä ihmisiä vaivata enää täyttämään lomakkeita väestölaskentaa varten.
Lähde: Nieminen, Mauri: Väestötilastoja 250 vuotta. Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999. Tilastokeskus
To 18.11.1999 klo 13.30-18 Väestötilastoja 250 vuotta -juhlaseminaari Tilastokeskuksessa, osoitteessa Työpajakatu 13, auditorio I, 00580 Helsinki. Seminaarissa käsitellään väestötilastojen historiaa ja merkitystä yhteiskunnalle.