Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rakentamisen toimialakatsaus III/2005

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan hyvä suhdannetilanne näyttää edelleen vakaalta vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Rakennusinvestointien määrä on kasvussa ja uusia talonrakennustöitä aloitettiin edellisvuotta enemmän. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää varsin hyvin. Rakentamisen määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin Euroopan Unionin jäsen maissa keskimäärin.

Rakennusalan yritysten liikevaihto kasvaa vahvasti, erityisesti pienet yritykset ovat osallistuneet kasvuun vahvasti. Rakentamisen kustannusindeksien nousu on taittunut, mutta nousu oli edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Rakennuskustannusten kasvuun on erityisesti vaikuttanut tarvikepanosten raaka-aineiden mm. teräksen, värimetallien ja öljyn hintojen voimakas nousu.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Lisäksi avointen työpaikkojen määrä on kasvussa, alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta. Rakennusalan palkkasumma ja liikevaihto kasvavat tasaisesti samaan tahtiin.

Sivun alkuun

Investoinnit rakentamiseen kovassa kasvussa

Rakennusinvestoinnit kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä peräti 13 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden alusta investointien kasvuvauhti on kaksinkertaistunut. Heinä-syyskuussa maarakennusinvestoinnit kasvoivat 11 prosenttia ja investoinnit talonrakennuksiin 13 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin kasvoivat molemmat aiempia neljänneksiä nopeammin. Investoinnit muihin talonrakennuksiin kasvoivat 14 prosenttia ja investoinnin asuinrakennuksiin reilun 12 prosenttia.

Tammi- kesäkuussa investoinnit maa- ja vesirakentamiseen kasvoivat selvästi hitaammin kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Kolmannella vuosineljänneksellä oltiin kuitenkin edellisen vuoden kasvuvauhdissa, 11 prosentin kasvussa.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä rakennustöitä aloitettiin kaikkiaan reilun 12 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004 vastaavana aikana. Kolmannella neljänneksellä myös aloitettujen asuinrakennuskuutioiden määrä jatkoi kasvuaan ensimmäisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Asuinrakennusten aloitukset kasvoivat noin 6 prosenttia ja muiden rakennusten aloitukset noin 8 prosentilla. Muiden kuin asuinrakennusten aloituksia kasvatti teollisuus- ja varastorakennusten ryhmä, jossa uuden ydinvoimalan kuutiot olivat suurin yksittäinen kasvutekijä. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli kolmannes, näistä 70 prosenttia oli pientaloissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitukset kasvoivat 17 prosenttia.

Tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä lähes 33 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastavana aikana. Aloitettujen rakennusten kuutiomäärää kasvattivat eniten teollisuus- ja varastorakennusten, maatalousrakennusten ja asuinrakennus aloitukset. Vastaavasti liike- ja toimistorakennusten kuutiomäärä väheni selvästi.

Tammi-syyskuussa aloitettiin yli 26 800 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pientalotaloasuntojen määrä kasvoi 11 prosenttia ja rivitaloasuntojen määrä 3 prosenttia. Aloitettujen kerrostaloasuntojen määrä väheni 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Pientalojen kuutiomääräisen rakentamisen osuus koko asuinrakentamisesta on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1996.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kiri vahvaan 7 prosentin kasvuun kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisellä neljänneksellä oltiin vain 2 prosentin kasvussa. Volyymin kasvua nopeutti muiden kuin asuinrakennusten volyymin lähes 9 prosentin kasvu sekä asuinrakentamisen volyymin kasvun vahvistuminen nollan tuntumasta lähes 6 prosenttiin. Asuinrakennuksille myönnettiin 2004 loppuvuonna rakennuslupia edellisvuotta selvästi vähemmän. Tämä näkyi aloitusten vähenemisenä vuoden 2005 alkupuolella. Vuoden 2005 mittaan lupia on myönnetty selvästi aiempaa enemmän ja tämä tulee kasvattamaan rakentamisen volyymia.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi11 prosenttia heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Yrityksistä selvästi yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 46 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä on edelleen hienoisessa kasvussa. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli henkilöstömäärältään pienten alle 5 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Keskisuurten ja suurten yritysten vaikutus kasvuun voimistui. Tammi-syyskuussa 2005 rakentamisen liikevaihdon kasvu on ollut reilut 8 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa lähes 11 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun, kolmannella vuosineljänneksellä, vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset ja suuret, vähintään 250 hengen yritykset. Kuitenkin keskisuurten yritysten kasvun vaikutus toimialan kasvuun lähestyi suurten yritysten kasvua. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi myös 11 prosenttia. Talonrakennusyritysten liikevaihdon kasvu on kiihtynyt kahden edellisen neljänneksen aikana noin 10 prosentin tasolle.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa 11 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat yhtälailla pienet ja suuret yritykset. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 4 prosenttia.

Ydinvoimalahankkeeseen ja Vuosaaren satamarakentamiseen liittyvät isot maarakennustyöt jatkuvat. Jo aloitettujen isojen maarakennushankkeiden tilalle ei ole julkisuudessa olevien tietojen valossa tulossa tänä vuonna Muurla-Lohja moottoritiehankkeen lisäksi muita uusia isoja hankkeita valmistuvia korvaamaan. Tällä perusteella maa- ja vesirakentamisen suhdannehuippu lienee toistaiseksi ohitettu.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu taittui

Rakennuskustannukset nousivat heinä-syyskuussa selvästi aiempaa hitaammin 3,5 prosenttia . Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt tasaisesti vuoden 2004 alusta lähtien kunnes nousu alkoi hidastua vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Tammikuusta syyskuuhun kokonaisindeksi on noussut 2,5 prosenttia, mikä on kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona.

Rakentamisen kustannuksia on lähes vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti teräspohjaisten rakennustarvikkeiden hintojen noususta. Värimetallien korkeat maailmanmarkkinahinnat eivät sen sijaan näy rakennuskustannusindeksissä yhtä selvästi. Tarvikepanosten hinnan nousu on hidastunut toukokuusta lähtien. Teräksen noin vuosi sitten alkanut hinnan nousu on taittunut ja sen vaikutus tarvikehintojen nousuun alkaa heiketä. Myös muiden raaka-aineiden maailman markkinahinnat ovat nousseet, mutta niiden hintakehitys ei ole heijastunut yhtä selvästi rakennuskustannusindeksiin vaikka yksittäisen kupariputken hinta onkin noussut selvästi. Vuoden aikana eniten kallistunut tarvikeryhmä onkin LVI-tarvikkeet. Näiden tarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa noin 5 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu kiihtyi edelleen reiluun 6 prosenttiin. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat päällystystyöt lähes 10 prosentilla, maarakennetyöt ja kalliotyöt noin 6 prosentilla. Eniten kustannuksia vuodessa nostivat oman kaluston kustannukset ja materiaalien hinnat. Öljyn hinnan kohoaminen on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Kuluttajahinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä yhden prosentin. Pidemmällä aikavälillä kuluttajahintojen nousunopeus on jatkuvasti hidastunut ja rakennuskustannusten nopeutunut. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso. Ero kustannusten nousuvauhdissa on tänä vuonna ollut noin 2,5 - 3 prosenttiyksikköä.

Kuvio 4. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee yhä

Rakennusyritysten vuoden 2005 kolmannella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli 11 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden kolmannella neljänneksellä ansiotaso kasvoi 3 prosenttia ja työllisten määrä reilun 9 prosenttia. Vuoden 2005 alkupuoliskolla rakentamisen toimialalla osa-aikaisia työllisiä oli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat lisääntyneet ulkomaisen ja vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Rakentamisen alan työttömien määrän väheneminen jatkuu edelleen. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Työttömyys on vähentynyt 2-3 prosentin vuosivauhdilla.

Rakennusalan työllisten määrän tilastointi on vaikeutunut ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman kasvun seurauksena. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumman kasvu hypähti kolmannella neljänneksellä lähes 11 prosenttiin. Tammi-syyskuussa palkkasumma oli 8,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten heinä-syyskuussa maksama palkkasumma kasvoi edelleen ollen 10 prosenttia edellisvuotista suurempi. Tammi-syyskuun palkkasumma oli 8,6 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumman kasvu oli vuonna 2004 selvästi nopeampaa kuin parin edellisen vuoden aikana. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset myönteisiä

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli -3 kolmannella neljänneksellä. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli +6. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivisella puolella. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet saldolukua tarkastellen jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Uskoa tulevaan on tähän asti heikentänyt tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut kuluvan vuoden aikana normaalin tason.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä, kuten edelliselläkin, myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä kasvoi 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Erityisesti teollisuus- ja varastorakennusten sekä asuinrakennusten kuutiot olivat kasvussa kolmannella vuosineljänneksellä. Samaiset ryhmät ovat vaikuttaneet kasvuun eniten tammi-syyskuussa. Alkuvuonna voimakkaasti, 16 prosenttia, kasvaneet lupamäärät näkyvät nyt myös aloitusten kasvuna. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina myönteisesti kun vain rakennukset, joille viime vuoden tammi-syyskuussa myönnettiin lupa, saadaan aloitettua. Viime vuoden aloitukset ovatkin olleet joka neljännes selvässä kasvussa.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Itäisen Euroopan rakentaminen vahvassa kasvussa

Eurostatin jäsenmaista keräämien rakentamisen volyymitietojen valossa Suomen rakentaminen kasvaa nykyisten jäsenmaiden (EU25) keskimääräistä kasvuvauhtia nopeammin. EU:n keskimääräinen rakentamisen kasvu kohosi reiluun prosenttiin, vain hieman ylöspäin edellisen vuosineljänneksen tasolta. EU25 rakentamisen volyymi ei ole päässyt kasvu-uralle pariin vuoteen. Yhtenä suurimpana tekijänä tässä on Saksan rakentamisen viime vuoden 2005 ensimmäiseen neljännekseen asti syventynyt lasku. Parin viime neljänneksen aikana Saksan rakentaminen on kuitenkin osoittanut piristymisen merkkejä vaikkakin vertailu vuoden takaiseen osoittaa edelleen laskua. Saksassa rakentamisen volyymi väheni reilun 2 prosenttia edellisen vuoden heinä -syyskuuhun verrattuna.

Suomessa rakentamisen volyymin kasvu oli heinä-syyskuussa 4 prosentin luokkaa. Ruotsissa volyymin kasvu on ollut 7 prosentin luokkaa edellisinä neljänneksinä eli selvästi nopeampaa kuin meillä. Ruotsissa rakentamisen volyymi on ollut hyvässä kasvussa vuoden päivät. EU 25 rakentamisen volyymi oli reilun prosentin kasvussa. Euroopan valtiot ovat kovin erilaisessa suhdanne- tilanteessa kun tarkastellaan rakentamisen sektoria. Virossa rakentamisen volyymi kasvoi noin 30 ja Puolassa rakentamisen volyymi on kasvanut voimakkaasti vuoden ajan. Vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä volyymi kasvoi noin 13 prosenttia. Viron rakentamisen volyymin kasvu on ollut viiden vuoden jaksolla ennätyksellisen suurta, tänä aikana volyymi on kasvanut noin 90 prosenttia. Muissakin Euroopan Unionin uusissa jäsenmaissa rakentamisen tahti on viime neljänneksinä ollut selvästi kovempaa kuin Unionissa muutoin.

Kuvio 8. Rakentamisen volyymi-indeksi EU 25

Rakentamisen palkkasumma on kasvanut maltillisesti EU25 maissa. Palkkasumman kasvu oli reilun prosentin kolmannella vuosineljänneksellä eli samaa luokkaa volyymin kasvun kanssa. Virossa palkkasumma kasvoi noin 20 prosentin tahtiin, Latviassa ja Liettuassa vielä hieman nopeammin. Puolassa liikuttiin reilun 6 prosentin kasvulukemissa. Suomen palkkasumman kasvu oli 9 prosenttia. Saksassa palkkasumma liikkui vastakkaiseen suuntaan lähes 8 prosenttia. Saksan lisäksi palkkasumma laski vain Hollannissa ja Belgiassa. Ruotsista palkkasummatietoja ei ole saatavissa, koska ne toimitetaan Eurostatiin Eurooppa- aggregaatin laskemista varten, ei julkaistavaksi.

Seuraavan katsauksen fokuksessa käsiteltävänä aiheena on asuntotuotanto. Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut kolmanteen neljännekseen saakka. Viimeisen neljänneksen katsauksessa on aika tehdä ennakollinen tilinpäätös vuoden 2005 asuntotuotannosta

Seuraava vuoden 2005 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2006

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
               Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 8. Eurostat: Rakentamisen volyymi-indeksi EU 25


Päivitetty 13.1.2006