Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Teollisuuden toimialakatsaus II/2006

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553

Sähköposti: palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Suhdannetilanne oli hyvä toisella neljänneksellä. Tuotanto ja liikevaihto kasvoivat. Vienti veti hyvin. Koko talouden työllisyys parantui. Ainoastaan teollisuuden työllisyys ei kehittynyt toivotulla tavalla.

Suomen talouden kasvua eivät selitä yksin vertailuajankohtaan osuneet puu- ja paperiteollisuuden tuotantoseisokit, vaan teollisuuden muutkin toimialat olivat vahvassa vedossa. Teollisuusyritysten vahva kasvu alkuvuonna jopa ylitti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edellisen kyselyn myönteiset odotukset.

Suomen kannalta keskeisissä vientimaissa talouskasvu on jatkunut vahvana. Samoin kotimaan kehitys on ollut varsin myönteinen. Tästä vuodesta ennakoidaankin tulevan huippuvuoden 2000 veroinen.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti kiihtyi toisella neljänneksellä

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä lähes 13 prosenttia vuodentakaisesta. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä huhti-kesäkuussa hieman alle 86 prosenttia, kun vuotta aiemmin käyttöaste oli vajaat 78 prosenttia.

Suuri osa tuotannon kasvusta selittyy puu- ja paperiteollisuuden viime vuoden tuotantoseisokeilla. Puu- ja paperiteollisuus yksin kasvoi 67 prosenttia vuodentakaisesta. Jos puu- ja paperiteollisuuden vaikutus poistetaan, olisi teollisuustuotannon kasvu ollut runsaat 6 prosenttia. Metalliteollisuus kasvoi toisella neljänneksellä lähes 9 prosenttia. Myös kemianteollisuus kasvoi lähes 4 prosentin vauhdilla. Suomen teollisuustuotannon kasvu ei näin ollen johtunut pelkästään vertailuajankohdan poikkeuksellisesta tilanteesta, vaan kasvulla oli laajempi perusta.

Suomen teollisuustuotannon kasvu oli nopeampaa kuin Yhdysvalloissa, jossa teollisuuden tuotanto kiihtyi lähes viiden prosentin kasvuun toisella vuosineljänneksellä tai Euroopan Unionissa, jossa teollisuustuotanto kasvoi lähes 4 prosenttia.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousu tuki liikevaihdon kasvua usealla toimialalla

Teollisuuden liikevaihto kasvoi toiselle neljänneksellä 20 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta autojen ja perävaunujen valmistusta, jonka liikevaihto laski vajaan prosentin. Liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa eniten puu- ja paperiteollisuudessa, 37 prosenttia. Toimialan kasvuun vaikutti viime vuoden touko-kesäkuun alhainen vertailutaso tuotantoseisokkien vuoksi. Keskimääräistä nopeampaa liikevaihdon kasvuvauhti oli toisella neljänneksellä kemianteollisuudessa, 24 prosenttia ja energia- ja vesihuollossa, 23 prosenttia. Lisäksi koko teollisuuden liikevaihtoa kasvattivat keväälle osuneet risteilyalusten myynnit.

Teollisuuden tuottajahinnat kasvoivat toisella neljänneksellä lähes 5 prosenttia. Tuottajahintojen kasvuvauhti kiihtyi ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kemianteollisuuden tuottajahinnat ovat kasvaneet koko alkuvuoden reippaasti. Kemianteollisuuden hinnat kohosivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tiedustelun mukaan jopa odotettua enemmän. Kemianteollisuudessa tuottajahintojen nousu johtui osaltaan voimakkaasti kallistuneista öljytuotteista. Energia- ja vesihuollon tuotanto ja tuottajahinnat kasvoivat toisella neljänneksellä voimakkaasti.

Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla sekä liikevaihto että tuotanto kasvoivat voimakkaasti toisella neljänneksellä. Myös tuottajahinnat nousivat huomattavasti. Kaivostoimintaa ja sen kehitystä käsitellään tarkemmin Fokuksessa.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Vientivetoinen kasvu jatkui vahvana

Teollisuusyritysten runsaan 20 prosentin liikevaihdon kasvua kiihdytti voimakkaasti kasvanut vientiliikevaihto. Vientiliikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä runsaat 27 prosenttia vuoden takaisesta. Vientiliikevaihdon kasvua kiihdyttivät osaltaan ajankohtaan osuneet laivatoimitukset. Edellisellä neljänneksellä vientiliikevaihto kasvoi vain 11 prosenttia. Sen sijaan kotimaan liikevaihdon kasvu oli maltillisempaa toisella vuosineljänneksellä. Kotimaan liikevaihto kasvoi vajaat 14 prosenttia. Edellisellä neljänneksellä kasvu vuoden takaisesta oli 12 prosenttia. Myös teollisuuden vientihintojen kehitys oli myönteinen. Vientihinnat kasvoivat toisella neljänneksellä 4 prosenttia, kun ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli vajaat 3 prosenttia.

Vientiliikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Puu- ja paperiteollisuuden vientiliikevaihto kasvoi eniten, runsaat 40 prosenttia vuoden takaisesta. Vahvana jatkunut talouskasvu tärkeimmissä vientimaissa lisäsi myös puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntää. Myös vientihinnat kehittyivät teollisuuden kannalta myönteisesti. Samanaikaisesti voimakkaasti noussut puu- ja paperiteollisuuden varastojen kasvu selittyy paljolti vertailuajankohdan tuotantoseisokeilla, jolloin valmistuotevarastot puolittuivat normaalista tasosta.

Metalliteollisuuden (tol 27-34) vientiliikevaihto kasvoi runsaat 15 prosenttia. Viennin ja tuotannon odotukset metalliteollisuudessa ovat myös loppuvuodelle vahvat. Metalliteollisuuden kotimaan liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä vajaat 8 prosenttia vuoden takaisesta.

Kemianteollisuudessa kasvoi voimakkaasti varsinkin kotimaan liikevaihto, lähes 26 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvun taustalla oli osittain vuoden takainen puu- ja paperiteollisuuden tuotantoseisokki, sillä paperiteollisuus on suuri kemianteollisuuden tuotteiden käyttäjä.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä kääntyi laskuun

Teollisuuden tuotanto ja palkkasumma kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt teollisuuden työllisten määrässä. Teollisuuden työllisyys kääntyi lievään laskuun, kun se vielä edellisellä neljänneksellä kasvoi runsaat 3 prosenttia.

Työllisten määrän lasku johtui suurelta osin elintarviketeollisuuden työllisten vähenemisestä. Elintarviketeollisuudessa oli keväällä irtisanomisia. Tämä näkyi osittain elintarviketeollisuuden palkkasumman kasvuna, koska elintarviketeollisuudessa maksettiin irtisanomisajan palkkoja. Myös paperiteollisuuden työllisyys väheni hieman. Mm. Voikkaan paperitehtaan lopetus heijastui toimialan työllisyyslukuihin. Vuoden takaiset tuotantoseisokit näkyivät puu- ja paperiteollisuudessa, jonka palkkasumma kasvoi reippaasti toisella neljänneksellä.

Metalliteollisuudessa työllisyys parani toisella neljänneksellä vuoden takaisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan metalliteollisuuden tuotanto ja henkilöstö ovat kasvaneet ja kapasiteetti on hyvin käytössä. Työvoimapula alkaa tietyillä metalliteollisuuden aloilla rajoittaa tuotantoa. Metalliteollisuuden hyvä tilanne näkyi myös palkkasumman kasvuna. Metalliteollisuuden palkkasumma kasvoi toisella neljänneksellä runsaat 5 prosenttia vuoden takaisesta. Koko teollisuuden palkkasumman kasvu oli prosenttiyksikön alempi, runsaat 4 prosenttia.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden odotukset edelleen hyvät

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin (EK) heinäkuisen tiedustelun mukaan teollisuuden suhdannetilanne oli vahva ja näkymät lähikuukausille olivat varsin hyvät. Korkeasuhdanteen odotettiin jatkuvan loppuvuoden. Valtaosa yrityksistä ei ennustanut suhdanteissa tapahtuvan merkittäviä muutoksia loppuvuoden aikana. Tilauskantakin oli selvästi normaalitasoa suurempi, ja se lähestyi jo edellisen, vuoden 2000 suhdannehuipun tasoa.

Teollisuustuotanto jatkoi heinäkuussa vahvaa kasvua. Vuoden takaiseen verrattuna teollisuustuotanto kasvoi 12,5 prosenttia. Myös kapasiteetin käyttöaste oli runsaat 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2005 heinäkuussa. Jos ei oteta huomioon vuoden 2005 touko-kesäkuun puu- ja paperiteollisuuden tuotantoseisokkia, edellisen kerran teollisuustuotannon kasvu vuoden takaiseen on ollut nopeampaa vuoden 2000 korkeasuhdanteen aikana.

Puu- ja paperiteollisuuden suhdannekuva on asteittain paranemassa. Varsinkin puuteollisuudessa suhdannetilannetta luonnehditaan normaalia paremmaksi. Heinäkuussa puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat 13 prosenttia vuoden takaisesta.

EK:n suhdannebarometrin mukaan metalliteollisuuden suhdannekuva oli heinäkuussa edelleen vahva. Kolme neljäsosaa yrityksistä ennusti metalliteollisuuden suhdannekuvan säilyvän lähikuukausien ennallaan. Metalliteollisuuden tuotannon vahva kasvu on jatkunut koko alkuvuoden. Heinäkuussa tuotanto kasvoi lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta.

Myös kemianteollisuuden suhdannetilanne oli kyselyn mukaan normaalia parempi. Runsaat 90 prosenttia toimialan yrityksistä ennusti suhdannetilanteen säilyvän vakaana. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi heinäkuussa runsaat 5 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Metallien hintakehitys lisännyt kiinnostusta kaivostoimintaan

Tilastojen valossa voisi ajatella, että kaivostoiminta ja louhinta (tol C), johon kuuluu luonnossa eri olomuodoissa esiintyvien mineraalien talteenotto, on ollut Suomessa hyvin vakaa ja samansuuruisena pysyvä toimiala viimeiset kymmenen vuotta. Toimipaikkojen tai palkatun henkilöstön lukumäärässä ei olekaan tapahtunut suuria muutoksia ja näiden indikaattoreiden valossa toimialan rakenne on pysynyt varsin samanlaisena. Toimiala on koko teollisuuteen (tol CDE) suhteutettuna myös varsin pieni muodostaen koko teollisuuden jalostusarvosta ja palkatusta henkilöstöstä noin prosentin.

Jos kuitenkin tarkastellaan toimialan merkitystä kansantalouden näkökulmasta, sen jalostusarvo on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2000 alkaen. Myös alkuvuonna 2006 toimialan tuotanto ja tuottajahinnat ovat nousseet, ja liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta.

Suurimman osan toimialan tuotannon jalostusarvosta ovat vuosina 1995-2005 tuoneet vaihdellen joko turpeen nosto ja muokkaus tai hiekan ja saven otto. Turvetoimiala on hyvin herkkä sääolosuhteille, joten koko toimialan kehitys on heijastanut pitkälti turvetoimialan vaihteluita. Kivenlouhinta on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko samansuuruisina. Hiekan ja saven oton jalostusarvo on kasvanut jonkin verran, mutta suhteellisesti eniten jalostusarvo on kasvanut metallimalmien louhinnassa sekä kemiallisten mineraalien ja muiden tuotteiden kaivussa ja louhinnassa.

Kuvio 7. Kaivostoiminnan ja louhinnan tuotannon jalostusarvon (th. euroa) jakautuminen alatoimialoihin vuosina 1995-2005 (2005 tiedot ennakollisia)

Erityisesti metallimalmien osalta Suomen kaivostoiminta onkin kokenut viime vuosina suuria muutoksia. Metallien hintakehitys, globaalisti kasvava kysyntä ja jopa pula malmeista raaka-aineina sekä Suomen hyvä toimintaympäristö ovat lisänneet kiinnostusta malminetsintään Suomessa. Uusien esiintymien lisäksi kaivostoiminnan kannattavuutta mahdollistaa nykyään myös rikastusmenetelmien kehittyminen.

Tällä hetkellä toimivia metallikaivoksia on Suomessa vasta muutama, mutta vireillä on useita kaivoshankkeita, joiden toiminta kohdistuu erityisesti kultaan, nikkeliin, timantteihin ja platinametalleihin. Uutena etsinnän kohteena on viime ja tänä vuonna ollut myös uraani. Kaivostoiminnan vilkastumisessa on merkillepantavaa, että lähes kaikki Suomessa aktiivisesti malmeja etsivät yritykset ovat ulkomaisia, kun perinteisesti Suomessa ovat kaivostoimintaa harjoittaneet lähinnä valtionyhtiöt.

Kultamalmiesiintymiä on tiedossa muun muassa Kittilässä, Huittisissa ja Orivedellä. Kittilän kultamalmiesiintymä on paitsi Suomen myös koko Euroopan suurin. Kullanetsintään on houkutellut erityisesti kullan korkea hinta; kullan hinta on noin kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Muiden malmien osalta lupaava esiintymä on esimerkiksi Sotkamon Talvivaara, jonka malmissa on nikkelin lisäksi kuparia ja sinkkiä. Myös näiden malmien hinnat ovat kohonneet nopeasti viimeisen vuoden aikana (ks. kuvio 8.).

Kuvio 8. Värimetallien hintojen kehitys 1/2003-8/2006.

Seuraava vuoden 2006 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 12.1.2007.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus     2000     2001     2002     2003     2004 2005 1-3/2006 4-6/2006
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 -2,0 14,3 12,6
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -3,1 -2,5
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 17,5 17,9
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 16,0 5,2
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 3,2 2,5
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004  2005 1-3/2006 4-6/2006
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 0,6 12,8 8,8
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 1,6 3,4
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 10,3 13,1
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 14,8 20,0
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 5,3 5,4
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 1,1 0,5 3,6
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 11,3 9,6
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 16,3 24,0
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 17,4 24,0
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,2 1,0
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004   2005 1-3/2006 4-6/2006
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -9,6 -0,4 66,6
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,2 1,5
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 6,9 37,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 5,3 54,2
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,5 6,2
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 -2,6 6,6 12,8
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 3,6 4,8
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 11,6 20,2
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 12,6 25,1
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 11,3 27,2
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 12,0 13,8
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 2,9 4,0
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 3,2 -0,2
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 3,4 2,8
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 4,4 4,5

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, koko maa toimialoittain vuosilta 1995- 2004
Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, ennakkotietoja teollisuudesta 2005
Kuvio 8. Teknologiateollisuus ry:n Metallien hintaraportti, johon koottu värimetallien hintoja Lontoon metallipörssissä.

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Geologian tutkimuskeskus, vuosikertomus 2005
Suomen kaivannaisteollisuus. Taustamuistio hallituksen iltakouluun 8.2.2006: "Valtiovallan linjaukset Suomen kaivannaisteollisuuden edistämiseksi". Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.


Päivitetty 28.9.2006