Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rakentamisen toimialakatsaus II/2006

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdanne heikkeni hieman vuoden toisella neljänneksellä. Rakennusinvestointien määrä kasvu hidastui selvästi, mutta oli silti edelleen korkealla tasolla. Uusia talonrakennustöitä aloitettiin huhti-kesäkuussa kuitenkin edellisvuotta vähemmän. Samoin rakennuslupia myönnettiin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös koko alkuvuonna myönnettyjen rakennuslupien määrä on edellisvuotista alemmalla tasolla.

Myös rakennusalan yritysten liikevaihdon rivakka kasvu on hidastunut. Talonrakentamisen kustannusten nousu on tasaantunut. Maa- ja vesirakentamisen kustannusten reipas kohoaminen sen sijaan jatkui vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Rakennuskustannusten kasvuun on erityisesti vaikuttanut raaka-aineiden mm. teräksen, värimetallien ja öljyn hintojen voimakas nousu. Tärkein maa- ja vesirakentamisen kustannuksia nostava tekijät ovat tällä hetkellä on öljyn hinnan kohoaminen. Tämä on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Lisäksi avointen työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien tehtävien määrä on edelleen kasvussa alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta. Rakennusalan liikevaihto kasvaa edelleen, 45 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia edellisvuodesta.

Vuosi 2005 oli kuutioilla mitaten rakentamisen huippuvuosi 1990-luvun alun taantuman jälkeen. Viime vuonna rakentamisen kasvua ylläpiti vakaana jatkuneen asuinrakentamisen kasvun ohella vilkastunut teollisuus- ja varastorakennusten sekä maatalousrakennusten rakentaminen.

Rakennusyritysten suhdannenäkymät olivat edelleen kohtuulliset vuoden toisella neljänneksellä. Yritysten luottamus hyvään suhdannekehitykseen oli pitkäaikaisen keskiarvon tasolla.

Sivun alkuun

Investoinnit rakentamiseen lisääntyvät edelleen

Ensimmäisen vahvan vuosineljänneksen jälkeen rakennusinvestointien kasvu rauhoittui. Huhti-kesäkuussa rakennusinvestoinnit kasvoivat 9 prosenttia. Investoinnit talonrakennuksiin kasvoivat 10 prosenttia. Talonrakennusinvestointien kasvua piti yllä ennen kaikkea investoinnit asuinrakennuksiin. Myös investoinnit maa- ja vesirakentamiseen kasvoivat edellistä neljännestä rauhallisemmin, 6 prosenttia.

Vuonna 2005 investoinnit rakentamiseen lisääntyivät maa- ja vesirakentamisessa 11 prosentilla ja talonrakentamisessa 10 prosentilla.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2006 toisella neljänneksellä uudisrakennustöitä aloitettiin kaikkiaan noin 13 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2005 vastaavana aikana. Toisella neljänneksellä aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä väheni 7 prosenttia vuoden 2005 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kappalemäärällä mitattuna asuntojen aloitukset vähenivät 11 prosenttia. Muiden kuin asuinrakennusten aloitukset vähenivät vuotta aiemmasta lähes neljänneksellä. Muiden rakennusten aloitukset vähenivät erityisesti julkisissa palvelurakennuksissa ja teollisuus- ja varastorakennusten luokissa. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista nousi noin 40 prosenttiin, mistä pientalojen osuus nousi peräti 68 prosenttiin. Vuoden toisella neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitusten kasvu jatkui 3 prosentin vauhdilla.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin ensimmäisen neljänneksen vahva 16 prosentin kiri rauhoittui 5 prosentin kasvuun vuoden toisella neljänneksellä. Rakentamisen volyymin kasvu kiihtyi nollakasvusta 16 prosentin kasvuun vuoden 2005 aikana. Volyymin kasvu tuli yksinomaan asuinrakentamisesta.

Tammi-kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Samassa ajassa aloitukset vähenivät 12 prosenttia. Sekä lupien että aloitusten määrän vähenemisen voi tulkita johtuvan siitä ettei rakentamisen alan työvoimaa ole saatavissa riittävästi jolloin kohteiden suunnittelu ja aloitukset siirtyvät otollisempaan ajankohtaan. Toinen mahdollisen selitys olisi, että rakennusliikkeet harkitsevat aiempaa tarkemmin uusien kohteiden aloittamista. Yksi selitys voi löytyä myös rakennusvalvonnasta, jossa kiihtyneen rakentamisen aikana ei ennätetä viedä rakennushankkeiden lupa- ja aloitustietoja Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmään, jonka tietoihin tilastot perustuvat.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui

Rakennusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui 5,6 prosenttiin huhti-kesäkuussa Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa peräti 17 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen kerran liikevaihto kasvoi näin voimakkaasti vuoden 2000 ensimmäisellä neljänneksellä. Yrityksistä lähes 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä noin 45 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta selvästi suurin osa tuli henkilöstömäärältään pienten, alle 5 hengen, yritysten toiminnan tuloksena. Suurten yritysten vaikutus kasvuun hiipui. Vuonna 2005 rakentamisen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 5 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Suurten yritysten kasvun vaikutus toimialan kasvuun jäi aiempaa pienemmäksi.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 7 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Isojen yritysten vaikutus kasvuun oli negatiivinen.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu hidastunut 3 prosentin tasolle

Rakennuskustannukset nousivat huhti-kesäkuussa 2,9 prosenttia eli hivenen edellistä neljännestä hitaammin. Voimakkainta rakennuskustannusten nousu on ollut 2005 vuoden alkupuoliskolla, jolloin kustannukset kasvoivat reilun 4 prosentin vauhtia. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt tasaisesti vuoden 2004 alusta lähtien kunnes nousu alkoi hidastua vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2005 keskimääräinen kustannusnousu oli 3,6 prosenttia.

Rakentamisen kustannuksia on viime vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti rakennustarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususta. Värimetallien korkeat maailmanmarkkinahinnat näkyvät rakennuskustannusindeksissä lähinnä sähkökaapeleiden ja vesiputkien hinnoissa. Tarvikepanosten hinnan nousu on hidastunut viime vuoden toukokuusta lähtien, lukuun ottamatta joulukuun hienoista nousua. Teräksen reilu vuosi sitten alkanut hinnan nousu on taittunut ja sen vaikutus tarvikehintojen nousuun on heikentynyt. Myös muiden raaka-aineiden (kuten öljy ja kupari) maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet, mutta niiden hintakehitys ei ole heijastunut yhtä selvästi rakennuskustannusindeksiin vaikka yksittäisen kupariputken ja kaapelin hinta onkin vuodessa noussut selvästi. Vuoden aikana eniten kallistunut osaindeksiryhmä on LVI-tarvikkeet.

Maa- ja vesirakentamisen kustannukset nousivat huhti-kesäkuussa edelleen 6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat päällystystyöt 11 prosentilla, murskaustyöt 7 prosentilla ja vesihuoltotyöt 6 prosentilla. Eniten kustannuksia vuodessa nostivat oman kaluston kustannukset ja materiaalien hinnat. Öljyn hinnan kohoaminen on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi selvästi vuoden toisella neljänneksellä, lähes kahteen prosenttiin. Useita vuosia jatkunut kuluttajahintojen maltillinen kasvu näyttää kiihtyvän. Pidemmällä aikavälillä kuluttajahintojen nousunopeus on jatkuvasti hidastunut ja rakennuskustannusten nopeutunut. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso. Nyt ero kustannusten nousuvauhdissa on alkanut jälleen kaventua.

Kuvio 4. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisten määrä kasvoi edelleen

Rakennusyritysten vuoden 2006 toisella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli reilun 10 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden toisella neljänneksellä ansiotaso kasvoi vajaa 3 prosenttia ja työllisten määrä lähes 4 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen palkkasumma kasvoi 7 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2004. Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 157 900 eli 9 800 suurempi kuin vuonna 2004. Tämän vuoden toisella neljänneksellä työllisiä oli noin 165 000.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat lisääntyneet huomattavasti ulkomaisen ja vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut talonrakentamisessa ja supistunut maa- ja vesirakentamisessa. Rakentamisen alan työttömien määrän väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Rakennusalan työttömien määrän väheneminen ja avointen työpaikkojen kasvu konkretisoituu ammattitaitoisen työvoiman puutteena. Tämä näkyy mm. avointen työpaikkojen tilastossa vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrän reippaana kasvuna. Ulkomaisen työvoiman käyttö on pienentänyt työvoimapulaa jonkin verran, nähtäväksi jää kuinka 1.5.2006 työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitteiden poistuminen alkaa vaikuttaa.

Rakennusalan työllisten määrän tilastointi on vaikeutunut ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman kasvun seurauksena. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi toisella neljänneksellä lähes 12 prosenttia eli likipitäen samaa tahtia kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2005 palkkasumma oli 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten huhti-kesäkuussa maksama palkkasumma kasvoi 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Palkkasumman kasvu lähes puolittui edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2005 palkkasumman kasvu oli 8 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumman kasvu nopeutui selvästi vuonna 2005. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset heikkenivät

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli 5 toisella vuosineljänneksellä 2006. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli 19. Saldoluku on palannut pitkäaikaisen keskiarvonsa tuntumaan, mikä kertoo ensimmäistä neljännestä varovaisemmista odotuksista. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivisella puolella. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet saldolukua tarkastellen jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Uskoa tulevaan heikensi pitkään tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut normaalin tason, oltuaan koko 2000 luvun alun pitkän ajan keskiarvonsa alapuolella. Odotukset tulevasta tuotannon määrästä ovat selvästi alemmalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2006 toisella neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Teollisuus- ja varastorakennusten sekä julkisten palvelurakennusten luvat olivat suurimmassa laskussa. Asuinrakennuksille myönnettiin lupia huhti-kesäkuussa 14 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Asuntojen kappalemärällä mitattuna luvat vähenivät 15 prosentilla. Laskuun kääntyneet asuinrakennusten lupakuutiomäärät eivät lupaa kasvavia asuinrakennusten aloitusmääriä loppukesäksi ja alkusyksyksi. Heinäkuussa myönnettyjen rakennuslupien määrä oli vaihteeksi kasvussa. Kuluttajien asunnon ostoaikomukset lupaavat edelleen hyvää, sillä ne olivat vuoden 2006 alkupuoliskolla edelleen hyvällä tasolla. Myös kuluttajien asunnon remontointihalut olivat korkealla tasolla.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Mitä Suomi rakentaa?

Alkuvuonna aloitetusta rakennustuotannosta 40 prosenttia oli asuinrakennuksia, 20 prosenttia teollisuus- ja varastorakennuksia, 17 prosenttia liike- ja toimistorakennuksia, 11 prosenttia maatalousrakennuksia, loput 22 prosenttia jäi vapaa-ajanrakennuksille, julkisille palvelurakennuksille sekä muille rakennuksille.

Asuinrakentamisen aloitukset kuutioina lisääntyivät tammi-kesäkuussa 3 prosenttia, mutta vähenivät kappalemärällä mitattuna prosentin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alkuvuonna aloitettiin 8 400 omakotitalon rakennustyöt, rivitaloasuntoja aloitettiin 2 700 asunnon verran ja kerrostaloasuntoja 6 600 asunnon edestä. "Omakotitalojen määrä" kasvoi prosentin, rivitaloasuntojen 5 prosenttia ja kerrostaloasuntojen väheni 3 prosenttia.

Teollisuusrakentamisen aloitukset vähenivät alkuvuonna 7 prosenttia vuodentakaisesta. Varastorakentamisen määrä supistui puoleen vuotta aiemmasta

Liike- ja toimistorakennusten aloitukset supistuivat tammi-kesäkuussa 16 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Liikerakennusten aloitukset vähenivät neljänneksellä kun saman aikaan toimistorakennusten aloitukset kasvoivat kolmanneksella. Ryhmän aloitetuista kuutioista 60 prosenttia on liikerakennusten aloituksia, vajaa viidennes toimistoaloituksia ja liikenteen rakennusten aloituksia reilu viidennes.

Julkisen palvelurakentamisen aloitukset olivat alkuvuonna selvästi alemmalla tasolla, -35 prosenttia, kuin vuotta aiemmin.

Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät alkuvuonna hieman vuodentakaisesta. Maatalousrakennusten rakentaminen ei ole hävinnyt minnekään Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. Pientilojen määrän väheneminen ja entistä suurempien tilakokonaisuuksien muodostuminen on ylläpitänyt tarvetta rakentaa uusia maatalousrakennuksia. Maatalousrakennuksia on aloitettu trendinomaisesti 4 miljoonan kuutiometrin edestä vuosittain lähes kymmenen vuoden ajan, vaikkakin eri neljänneksillä aloitetuissa määrissä on suurta vaihtelua.

Taulukko 1. Rakentaminen rakennustyypeittäin tammi-kesäkuu 2006

Käyttötarkoitus
Användningssyfte
Myönnetyt rakennusluvat Aloitetut rakennukset Valmistuneet rakennukset
1.-2. nelj.
%-muutos
2005/2006
1.-2. nelj. %-muutos
2005/2006
1.-2. nelj. %-muutos
2005/2006
Kaikki rakennukset 24,05 -7 19,84 -12 16,84 12
Asuinrakennukset 8,06 -6 7,99 3 7,37 -1
Vapaa-ajan asuinrakennukset 0,72 6 0,56 2 0,35 0
Liike- ja toimistorakennukset 4,17 18 3,32 -16 1,67 8
Julkiset palvelurakennukset 1,22 -4 0,71 -35 1,39 72
Teollisuus- ja varastorakennukset 4,92 -34 3,94 -35 3,84 40
Maatalousrakennukset 3,09 25 2,12 3 1,47 9
Muut rakennukset 1,86 5 1,22 -1 0,75 3
Asuntotuotanto, kpl 17 668 -10 17 814 -1 17 271 -5

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 17.1.2007

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

 

Taulukot

Taulukko 1. Rakentaminen rakennustyypeittäin tammi-kesäkuu 2006

Muut lähteet

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen tilasto

Tilastokeskus: Kuluttajabarometri


Päivitetty 28.9.2006