Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Palvelualojen toimialakatsaus II/2006

  1. Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta
  2. Palvelualojen liikevaihdon kasvu voimistui vuoden toisella neljänneksellä
  3. Palvelualojen työllisyys kohentui vuoden toisella neljänneksellä
  4. Palvelualojen luottamus sukelsi toisella vuosineljänneksellä
  5. Fokus: Kiinteistövälitysalalla eletty pitkään nousukautta
  6. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Fokus: Kiinteistövälitysalalla eletty pitkään nousukautta

Kiinteistövälitysalalla on alkuvuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia ja ala on ollut jatkuvasti uutisotsikoissa. Median mielenkiinnon herätti erityisesti markkinoille alkuvuodesta tullut uusi kotimainen toimija. Lisäksi palstatilaa ovat saaneet muun muassa uutiset kahden suurimpiin kuuluvan välitysyrityksen yhdistymisestä ja järjestyksessä toisen uuden ulkomaalaisen kiinteistövälitysketjun aloittamisesta toimintansa Suomessa. Asunto- ja kiinteistökaupan käydessä vilkkaasti on mediassa käyty myös kiivasta keskustelua niin asuntojen tulevasta hintakehityksestä kuin kiinteistönvälittäjille maksettavien palkkioiden suuruudesta.

Kiinteistövälitysyritysten määrä pysynyt vakiona

Kiinteistövälitysyritysten määrä on viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan pysynyt Suomessa lähes vakiona. Kiinteistövälitysalalla toimivien yritysten määrä on vuosina 1993 - 2004 vaihdellut reilusta 1 200 yrityksestä runsaaseen 1 400 yritykseen. Tuoreimman, vuoden 2004, tiedon mukaan kiinteistövälityksen alalla toimii 1 366 yritystä. Samaan aikaan alalla työskentelevien määrä on varsinkin suhdanteiden vaikutuksesta vaihdellut enemmän. Kiinteistövälitysyritysten henkilöstö on suurentunut lähes 1 000 työntekijällä vuoden 1995 pohjalukemasta vuoden 2004 liki 3 700 työntekijään.

Kuvio 4. Kiinteistövälitysyritysten määrä ja henkilöstö vuosina 1993 - 2004

Kiinteistövälitysyritysten keskimääräisen liikevaihdon muutokset viime vuosina maltillisia

Kiinteistövälitysyritysten keskimääräinen liikevaihto on niin ikään vaihdellut asuntokaupan suhdanteiden mukana vuoden 1995 vajaasta 170 tuhannesta eurosta vuoden 2004 lähes 330 tuhanteen euroon. 1990-luku oli kiinteistövälitysalalla voimakkaan muutoksen aikaa asuntojen hintojen romahdettua vuosikymmenen alussa. Näihin muutoksiin verrattuna keskimääräisen liikevaihdon kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa tällä vuosikymmenellä. Myös liikevaihto työntekijää kohden oli tarkastelujaksolla pienimmillään vuonna 1995 ja puolestaan suurimmillaan neljä vuotta myöhemmin. 2000-luvulla alalla on syntynyt uusia työpaikkoja liikevaihdon kasvua nopeammin ja liikevaihdon muutos työntekijää kohden ei ole pysynyt yrityskohtaisen liikevaihdon muutoksen tahdissa. Kasvanutta liikevaihtoa tuottamaan on tarvittu mahdollisesti enemmän työntekijöitä. Kehityksen taustalla saattaa olla myös alan koventunut kilpailu 2000-luvulla.

Kuvio 5. Kiinteistövälitysyritysten liikevaihdon ja asuntojen hintojen muutos vuosina 1994 - 2004

Asunnonosto yhä useamman suunnitelmissa

Kiinteistövälitysyritysten liikevaihto koostuu pääasiallisesti asuntojen ja kiinteistöjen kaupoista saaduista välityspalkkioista. Välityspalkkiot ovat olleet vuosia hyvinkin vakiintuneita. Alan arvion mukaan palkkio on suuressa osassa välityssopimuksia 3-4 prosenttia kauppahinnasta, joskin aivan lähiaikoina palkkion määrä on noussut alan markkinoinnissa aiempaa merkittävämpään rooliin. Korostunut hintakilpailu ei ainakaan vielä näy alan liikevaihdon ja asuntokaupan euromääräisen volyymin suhteessa. Muutokset kiinteistövälitysalan liikevaihdossa ja asuntokaupan arvossa ovat kulkeneet varsinkin parina viime vuonna lähes käsi kädessä. Siihen, kuinka paljon riippuvuuteen ja sen muutoksiin ovat vaikuttaneet mahdolliset muutokset ilman välittäjiä tehtävien kauppojen osuudessa ja palkkiohinnoittelussa, on vaikea pureutua yksinomaan olemassa olevien tilastojen perusteella.

Kuvio 6. Asuntomarkkinat ja kiinteistövälityksen liikevaihto 1/2001 - 6/2006

Asuntomarkkinoiden kehitystä pyritään kuvaamaan ja ennustamaan useilta eri tahoilta. Varsinkin tulevan kehityksen hahmottaminen on vaikeaa ja näkemykset kehityksen suunnasta ovat toisinaan jopa vastakkaisia. Asunnon ostoaikeisiin vaikuttaa useimmiten todellisen tarpeen lisäksi myös kotitalouksien käsitys asunnon oston tai vaihdon kannattavasta ajankohdasta. Kuluttajabarometrin asunnon ostoaikeiden muutokset kuvaavat hyvin kiinteistövälitysalan suhdanneherkkyyttä. Kotitalouksien aikomukset ostaa asunto vuoden sisällä vaihtelevat suuresti vuosineljänneksittäin. Vuoden 2006 alkupuolella yhä suurempi osa kotitalouksista on aikeissa ostaa asunnon. Yleistyneet ostoaikeet eivät kuitenkaan näy toteutuneiden asuntokauppojen määrässä tuoreimmalla kolmella neljänneksellä, joskin elokuu oli välittäjien mukaan jälleen erittäin vilkas kaupankäyntikuukausi. Vuosi 2005 oli asuntokauppojen määrällä mitattuna huippuvuosi, joten asuntokaupan arvon kasvattaminen on nyt aikaisempia vuosia työläämpää.

Kuvio 7. Asunnon ostoaikeet ennätyskorkealla alkuvuodesta 2006

Lisätietoja asumisen hinnoista ja Asuntojen hintakehitys -katsaukset löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta tilastokeskus.fi/til/asu.html.

Lisätietoja kiinteistövälitysalasta saa myös Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtajalta Jukka Malilalta (www.skvl.fi), jonka kanssa katsauksen fokus-osiota on työstetty.

Seuraava vuoden 2006 kolmatta neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 12.1.2007.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 28.9.2006