Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rakentamisen toimialakatsaus III/2006

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdanne näyttää edelleen hyvältä vaikka suhdanneodotukset heikkenivät hieman kolmannella vuosineljänneksellä. Suhdanneodotuksia heikentävät rakennusten aloitusten väheneminen ja EK:n suhdannebarometrin painuminen negatiiviseksi. Toisaalta myönnettyjen rakennuslupien määrä on reippaassa kasvussa. Rakennusinvestointien määrä kasvaa edelleen, mutta aiempaa rauhallisemmin. Rakennustuotannon kehittyminen näyttää kaksijakoiselta. Asuntorakentamisen paras veto on hellittänyt korkojen lähdettyä nousuun ja myymättä olevien uusien asuntojen määrän lisäännyttyä. Tämä on hillinnyt intoa aloittaa uusia kohteita. Sen sijaan muun rakentamisen lupamäärä näyttää olevan vahvassa kasvussa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää varsin hyvin. Rakentamisen määrä kasvaa Suomessa edelleen nopeammin kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Myönnettyjen rakennuslupien valossa kasvua olisi luvassa jatkossakin.

Rakennusalan yritysten liikevaihto kasvaa edelleen vahvasti, erityisesti pienet yritykset ovat vaikuttaneet kasvuun. Rakentamisen kustannusindeksien nousu on taittunut, mutta nousu oli edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Rakennuskustannusindeksin kasvuun on erityisesti vaikuttanut tarvikepanosten raaka-aineiden mm. värimetallien ja öljyn hintojen voimakas nousu. Maarakennuskustannusten nousuun puolestaan vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja oman kaluston kustannusten kasvu.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Avointen työpaikkojen määrä on kasvussa, alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta. Samoin vaikeasti täytettävien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Pitkään liikevaihdon kanssa samaan tahtiin kasvanut palkkasumman kasvu on jäänyt liikevaihdon kasvusta jälkeen.

Sivun alkuun

Investointien kasvu rakentamiseen rauhoittui

Rakennusinvestoinnit kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä aiempaa hitaammin. Silti kasvua oli reilut 6 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvuvauhti on kuitenkin vain kolmasosa vuoden alun vauhdista. Heinä-syyskuussa investoinnit talonrakennuksiin kasvoivat reilut 6 prosenttia ja maarakennusinvestoinnit reilut 5 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin kasvoivat hieman nopeammin kuin investoinnit muihin rakennuksiin. Investoinnit muihin talonrakennuksiin kasvoivat vajaat 5 prosenttia ja investoinnit asuinrakennuksiin vajaat 8 prosenttia.

Rakentamisen investointien kasvu on hidastunut selvästi alkuvuodesta. Myös vertailu viime vuoteen osoittaa, että investointien huippu näyttäisi ajoittuneen vuoden 2006 ensimmäiseen neljännekseen. Tällöin investointien määrä oli noin 4,8 mrd. euroa, missä oli kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta peräti 20 prosenttia.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä rakennustöitä aloitettiin kaikkiaan reilun 12 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005 vastaavana aikana. Kolmannella neljänneksellä aloitettujen asuinrakennuskuutioiden määrä jatkoi kasvuaan ensimmäisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Asuinrakennusten aloitukset kasvoivat noin 4 prosenttia, mutta muiden rakennusten aloitukset vähenivät noin 6 prosentilla. Toimisto- ja liikerakennusten määrä kasvoi vahvasti, hoito- ja maatalousrakennusten selvästi, mutta muutoin muiden kuin asuinrakennusten aloitukset olivat laskussa. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli reilu kolmannes, näistä kaksi kolmasosaa oli pientaloissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitukset kasvoivat prosentin.

Tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä reilu 34 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastavana aikana. Aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten sekä julkisten palvelurakennusten kuutiomäärä väheni vuodentakaisesta kun taas kaikkien muiden rakennustyyppien kuutiomäärät kasvoivat.

Tammi-syyskuussa aloitettiin yli 28 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua oli edelleen 4 prosenttia.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi 2 prosenttia viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisellä neljänneksellä oltiin 7 prosentin kasvussa. Volyymia kasvatti asuinrakentamisen volyymin kasvu. Muiden kuin asuinrakennusten volyymi oli edellisen vuoden tasolla.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi 9 prosenttia heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Yrityksistä selvästi yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 46 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä oli suurimmillaan vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli henkilöstömäärältään pienten alle 5 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Keskisuurten yritysten vaikutus kasvuun voimistui. Suurten yritysten vaikutus kasvuun oli lievästi negatiivinen. Tammi-syyskuussa 2006 rakentamisen liikevaihdon kasvu oli 10 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa lähes 9 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun, kolmannella vuosineljänneksellä, vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet ja keskisuuret yritykset. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 11 prosenttia.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa reilut 9 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat talonrakentamisen tavoin pienet ja keskisuuret yritykset. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 11 prosenttia.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu jälleen kiihtymässä

Rakennuskustannukset nousivat heinä-syyskuussa hieman aiempaa nopeammin 3,8 prosenttia . Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Tammikuusta syyskuuhun kokonaisindeksi on noussut 3,1 prosenttia, mikä on kuitenkin 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona.

Rakentamisen kustannuksia on lähes vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti teräspohjaisten rakennustarvikkeiden hintojen noususta. Värimetallien korkeat maailmanmarkkinahinnat eivät sen sijaan näy rakennuskustannusindeksissä yhtä selvästi. Tarvikepanosten hinnan nousu on hidastunut toukokuusta 2005 lähtien, aina huhtikuuhun 2006, jonka jälkeen panosten hinnat ovat jälleen olleet kiihtyvässä nousussa. Teräksen noin vuosi sitten alkanut hinnan nousu on taittunut ja sen vaikutus tarvikehintojen nousuun on heikentynyt. Myös muiden raaka-aineiden maailman markkinahinnat ovat nousseet, mutta niiden hintakehitys näkyy lähinnä sähkökaapeleiden ja kupariputkien hintojen nousuna. Vuoden aikana eniten kallistuneet tarvikeryhmät ovatkin sähkötarvikkeet lähes 9 prosenttia ja LVI-tarvikkeet lähes 6 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu oli lähes 6 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat päällystystyöt reilut 7 prosenttia ja murskaustyöt reilut 6 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja oman kaluston kustannusten kasvu. Materiaalikustannukset nousivat vuodessa yli 6 prosenttia ja oman kaluston kustannukset lähes 9 prosenttia. Materiaalikustannusten nousuun vaikutti etenkin bitumi- ja muovituotteiden sekä maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Oman kaluston kustannuksiin vaikuttivat varsinkin korko- ja vakuutuskustannusten kasvu sekä kallistunut polttoaine.

Kuluttajahinnat nousivat vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä lähes 2 prosenttia. Vuoden 2005 alusta kuluttajahinnat ovat alkaneet nousta kiihtyvällä vauhdilla. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso.

Kuvio 4. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrän väheneminen nopeutui

Rakennusyritysten vuoden 2006 kolmannella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli vajaat 2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden kolmannella neljänneksellä ansiotaso nousi reilut 3 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi vajaan prosentin. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä rakentamisen toimialalla oli osa-aikaisia työllisiä pari sataa kun vuotta aiemmin osa-aikaisia ei juuri ollut.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat olleet vahvassa kasvussa ulkomaisen ja vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Rakentamisen toimialan työttömien määrän väheneminen nopeutui 13 prosenttiin. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Myös vaikeasti täytettävien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti.

Rakennusalan työllisten määrän tilastointi on vaikeutunut ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman kasvun seurauksena. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksaman palkkasumman kasvu jäi kolmannella neljänneksellä vain reilun prosentin kasvuun. Tammi-syyskuussa palkkasumma oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten heinä-syyskuussa maksama palkkasumma kasvoi edelleen ollen lähes 3 prosenttia edellisvuotista suurempi. Tammi-syyskuun palkkasumma oli 5 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumman kasvu on ollut vuonna 2006 hieman hitaampaa kuin parin edellisen vuoden aikana. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset myönteisiä

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli -7 kolmannella neljänneksellä. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli +5 ja vuoden alun saldoluku peräti +18 Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5.

Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Uskoa tulevaan on tähän asti heikentänyt tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut kuluvan vuoden aikana normaalin tason.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä kasvoi reippaasti, 25 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Voimakas kasvuprosentti selittyy suurilla tilavuudeltaan yli 50 000 kuution rakennushankkeiden luvilla, joita myönnettiin selvästi edellisvuotista enemmän.

Vuoden alusta rakennuslupien määrä on kasvanut 4 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rakennusluvan sai runsaat 28 000 uutta asuntoa, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin tammi-syyskuussa vuosi sitten. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina kaksijakoisesti. Asuinrakentamisen suhdannehuippu lienee korkojen kohoamisen myötä ohitettu, mutta muiden rakennushankkeiden osalta kysyntää näyttää riittävän, sillä vuoden jälkipuoliskolla on myönnetty runsaasti lupia erilaisille suurille hankkeille.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Saksan rakennustuotanto ponnistaa kasvu-uralle?

Eurostatin jäsenmaista keräämien rakentamisen volyymitietojen valossa Suomen rakentaminen kasvaa edelleen nykyisten jäsenmaiden (EU25) keskimääräistä kasvuvauhtia nopeammin. EU:n keskimääräinen rakentamisen kasvu on kohonnut vuoden takaisesta yhdestä prosentista neljään prosenttiin. EU25 maiden rakentamisen volyymi kääntyi kasvu-uralle vuoden 2005 alussa. Vuoden 2006 aikana kasvu on vahvistunut selvästi.

Suomessa rakentamisen volyymin kasvu oli heinä-syyskuussa 5 prosentin luokkaa. Ruotsissa volyymin kasvu oli 10 prosenttia. Ruotsissa rakentamisen volyymi on ollut hyvässä kasvussa vuoden 2005 alusta pitäen. EU 25 rakentamisen volyymi oli 4 prosentin kasvussa. Vanhojen jäsenmaiden (EU15) oli hivenen nopeampaa kuin laajentuneen (EU25) keskimäärin. Euroopan valtiot ovat kovin erilaisessa suhdannetilanteessa kun tarkastellaan rakentamisen sektoria. Virossa rakentamisen volyymi kasvanut kohisten. Vuoden 2005 puolesta välistä alkaen Viron rakentamisen määrä on kasvanut neljännesvuosittain yli viidenneksellä. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä kasvu oli kiihtynyt 30 prosenttiin vuodentakaiseen verrattuna. Viron rakentamisen volyymin kasvu on ollut viiden vuoden jaksolla ennätyksellisen suurta, tänä aikana volyymi on kasvanut 250 prosenttia.

Myös Puolan rakentamisen volyymi on kasvanut reippaasti parin vuoden ajan. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä kasvua oli noin 16 prosenttia.Saksassa rakentamisen volyymi kasvoi voimakkaasti 8 prosenttia edellisen vuoden heinä -syyskuuhun verrattuna.

Kuvio 8. Rakentamisen volyymi-indeksi EU 25

Eurostatin julkaisemien kausitasoitettujen lukujen mukaan rakentamisen palkkasumma kasvoi yli 6 prosenttia EU25 maissa kolmannella vuosineljänneksellä. Suomen palkkasumman kasvu oli 6 prosenttia. Virossa ja Liettuassa palkkasumma kasvoi peräti 43 prosentin tahtiin, Latviassa vielä nopeammin, 53 prosenttia. Puolassa liikuttiin 14 prosentin kasvulukemissa. Kaikkein suurin palkkasumman kasvu vuodentakaiseen verrattuna oli Romaniassa 81 prosenttia. Ainoastaan Saksassa ja Maltalla palkkasummat liikkuivat aavistuksen vastakkaiseen suuntaan. Ruotsista palkkasummatietoja ei ole saatavissa, koska ne toimitetaan Eurostatiin Eurooppa-aggregaatin laskemista varten, ei julkaistavaksi.

Seuraava vuoden 2006 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2007

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Työvoimatutkimus ja Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset, Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 8. Eurostat: Rakentamisen volyymi-indeksi EU 25


Päivitetty 12.1.2007