Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Elämystalous yhtä suuri Suomessa ja Ruotsissa

  1. Elämystalouden laskenta - kysynnän vai tarjonnan kautta
  2. Ruotsin mallissa kulttuuria ja matkailua
  3. Tanskassa otettu urheilu mukaan
  4. Lapin mallissa mukana vain ydin elämysaloista
  5. Sateenvarjomalli on laajin
  6. Elämys- vai kokemustalous?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Elämys- vai kokemustalous?

ELÄMYSTÄ on määritelty lukuisin eri tavoin. Yksilöä voimakkaasti koskettava ilmiö on yksi määritelmä. Elämystalous taas on sitä, että ilmiö koskettaa useita ihmisiä ja on jonkun tuottajan markkinoille tuoma. Unta ei ole tuotu markkinoille, mutta kylläkin asioita, jotka vaikuttavat uneen.

Elämys tarkoittaa yleensä lyhytaikaista vaikutusta, ja sen keston pidentyessä ja syventyessä voidaan puhua jo kokemuksesta. Englannin kielessä tämä ero ei korostu, koska experience kattaa molemmat ilmiöt.

Jos kokemus johtaa vielä johonkin syvempään elämyksen kokijan mielessä tai käyttäytymisessä, voidaan puhua jo muutoksesta.

Spekuloida voi sillä, pitäisikö Suomessa ylipäätään puhua mieluummin kokemustaloudesta kuin elämystaloudesta. Jos asian puuhahenkilöt olisivat Suomessa olleet vaikkapa Hämeestä eikä Lapista, käyttäisimmekin ehkä nyt termiä kokemustalous.

Lappilaisten määritelmä elämystuotteesta kuuluu: 'tuote, jonka ostamalla, käyttämällä, kuluttamalla tai kokemalla asiakas voi kokea elämyksiä. Elämystuote on perinteistä palvelutuotetta selkeästi jalostetumpi ja siten myös vaikeampi toteuttaa. Elämyksen ollessa omakohtainen kokemustila, niiden takaaminen on mahdotonta. Palveluntarjoaja voi näin ollen vain luoda elämyskokemuksille otollisen ympäristön. Toimivin elämystuote perustuu aitouteen. Aitouden ohella tuotteen kriittisinä elementteinä voidaan pitää myös yksilöllisyyttä, moniaistisuutta, arjesta poikkeavuutta ja vuorovaikutusta asiakaspalvelijan, asiakkaan ja tuotteen välillä.'

Määritelmä on aika vaativa. Jos sen kaikista kriteereistä halutaan pitää tiukasti kiinni, on makrotason elämystalouden laskenta lähes mahdoton tehtävä. Mutta mikäli lasketaan hieman rimaa, niin kansantalouden tai toimialan tason laskelmia voidaan tehdä.

Kansantalouden tason laskelmat pohjautuvat siis periaatteessa aina yksittäisen kuluttajan näkökulmaan siitä, missä elämyksiä koetaan. Silti varsinainen laskelma tehdään tuotospohjalla.

Lähteet:

B. Joseph Pine II & James H.Gilmore (1999) The Experience Economy. Boston: Harvard University Press.
Schulze Gerhard (1992) Die Erlebnisgesellschaft. Campus Verlag. Frankfurt am Main.
Lapin malli: www.elamystuotanto.org
Ruotsin malli: http://www.kks.se/templates/ProgramPage.aspx?id=518
Tanskan malli: http://www.kum.dk/sw6541.asp

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.2.2007