Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rakentamisen toimialakatsaus IV/2006

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdannetilanne näytti kokonaisuutena hyvältä vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä. Uusia rakennuslupien myöntäminen ja talonrakennustöiden aloitukset kasvoivat asuinrakennuksia lukuun ottamatta loppuvuonna. Vuonna 2006 myönnettiin rakennuslupia selvästi edellisvuotta enemmän, aloitukset jäivät suunnilleen edellisen vuoden tasolle.

Rakennusalan yritysten liikevaihto kasvaa edelleen rivakasti, 11 prosentin tahdilla, erityisesti pienillä yrityksillä on mennyt vahvasti. 47 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia. Talonrakentamisen kustannusten nousu on jälleen kiihtynyt. Erityisesti rakennustarvikkeiden hinnat ovat nousussa. Maa- ja vesirakentamisen kustannusten kohoaminen puolestaan hidastui jatkuvasti vuoden 2006 edetessä. Rakennuskustannusten kasvuun on erityisesti vaikuttanut raaka-aineiden mm. teräksen, värimetallien ja öljyn hintojen voimakas nousu. Myös rakennusmateriaalien kysyntä on ollut vahvaa.

Rakennusalan työvoiman saatavuus pysyy otsikoissa rakennusalan työttömyyden vähentyessä edelleen ja työllisten määrän kasvaessa. Avointen työpaikkojen tilaston mukaan vaikeasti täytettävien tehtävien määrä on vuoden 2006 aikana kasvanut alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta.

Rakennusyritysten suhdannenäkymät heikkenivät vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yritysten luottamus hyvään suhdannekehitykseen parani edellisestä neljänneksestä. Luottamus on kuitenkin heikommalla tasolla kuin viime vuoden alussa.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen rakentamisen aloituksen vähenivät 2006

Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä uudisrakennustöitä aloitettiin kaikkiaan lähes 8 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2005 vastaavana aikana. Sen sijaan viimeisellä neljänneksellä aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä väheni 21 prosenttia vuoden 2005 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muiden rakennusten aloitukset sen sijaan kasvoivat viidenneksellä vuotta aiemmasta. Muiden rakennusten aloitukset kasvoivat vahvasti erityisesti liike- ja toimistorakennusten luokassa. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista tippui edellisvuoden 41 prosenttista 31 prosenttiin.

Vuonna 2006 uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä reilut 42 miljoonaa kuutiometriä, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2006 aikana aloitettiin huomattavat paljon liike- ja toimistorakennuksia.

Vuonna 2006 aloitettiin yli 33 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pientalotaloasuntojen kuutiomäärä väheni 3 prosenttia ja rivitaloasuntojen kuutiomäärä prosentin. Sen sijaan aloitettujen kerrostaloasuntojen kuutiomäärä kasvoi 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi oli edellisen vuoden tasolla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Rakentamisen volyymin kasvu on hiipunut vuoden aikana nollakasvuksi. Edellisellä neljänneksellä oltiin prosentin kasvussa. Volyymi on vähentynyt tasaisesti sekä asuinrakentamisesta että muusta rakentamisesta. Vuonna 2006 uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi keskimäärin 5 % edellisvuodesta. Asuinrakentaminen kasvoi yli 6 prosenttia ja muu talonrakentaminen noin 4 prosenttia, vaikka rakentamisen kasvu hiipui vuoden lopulla. Vuoden 2006 loppupuolella lupia on myönnetty selvästi aiempaa enemmän, mikä tulee pitämään rakentamisen volyymin korkeana kun nämä rakennushankkeet saadaan käyntiin.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa 11 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksistä edelleen selvästi yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 47 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä näyttää vuoden alun jälkeen vakiintuneen. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli edelleen henkilöstömäärältään pienten, alle 5 hengen yritysten, toiminnan tuloksena. Rakennusalan suhdanteiden käydessä kuumana rakennusurat ketjutetaan aiempaa pidemmiksi aliurakointiketjuiksi, mikä näkyy pienten yritysten määrän kasvuna. Keskisuurten yritysten vaikutus kasvuun säilyi lähes ennallaan, mutta suurten yritysten vaikutus kasvuun kasvoi edellisestä neljänneksestä. Vuonna 2006 rakentamisen liikevaihdon kasvu on ollut 10 prosenttia. Rakentamisen liikevaihdon kasvu oli suurimillaan alkuvuonna 2006.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli loka-joulukuussa lähes 11 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Neljännellä vuosineljänneksellä talonrakentamisen toimialan kasvuun, vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Keskisuurten yritysten kasvun vaikutus toimialan kasvuun oli samaa luokkaa suurten yritysten kanssa. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 9 prosenttia.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli loka-joulukuussa 10 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat eniten pienet yritykset. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu kiihtyy

Rakennuskustannukset nousivat loka-joulukuussa 5 prosenttia eli selvästi aiempaa nopeammin. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen.

Rakentamisen kustannuksia on viime vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti rakennustarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususta. Värimetallien korkeat maailmanmarkkinahinnat näkyvät rakennuskustannusindeksissä lähinnä sähköjohtojen ja vesiputkien hinnoissa. Metallipohjaisten rakennustarvikkeiden lisäksi erilaiset puutarvikkeiden hinnat ovat nousseet selvästi kuten myös rahoituksen hinta. Vuoden aikana eniten kallistunut osaindeksiryhmä on LVI-tarvikkeet ja sähkötekniset tarvikkeet, noin 8 prosentilla.

Maa- ja vesirakentamisen kustannukset nousivat loka- joulukuussa 5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Eniten kustannuksia vuodessa nostivat oman kaluston kustannukset, työvoima- kustannukset ja materiaalien hinnat. Öljyn hinnan kohoaminen on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Kuluttajahintojen nousunopeus on tuplaantunut vuodessa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,1 prosenttiin. Vuoden 2005 loppuun asti kuluttajahintojen nousunopeus oli jatkuvasti hidastuva. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso. Ero kustannusten nousuvauhdissa on tänä vuonna ollut noin 1 - 3 prosenttiyksikköä.

Kuvio 3. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisten määrä kasvoi ripeästi

Rakennusyritysten vuoden 2006 neljännellä vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli lähes 8,5 prosenttia edellisvuotta suurempi. Rakennusalan työllisten määrä kasvoi 3,6 prosenttia ja ansiotaso 3 prosenttia. Vuonna 2006 rakentamisen palkkasumma kasvoi lähes 8 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2005. Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 162 400 eli 4 500 suurempi kuin vuonna 2005. Rakennusalan palkkasumman kasvu on ollut lähes yhtä vauhdikasta kuin rakennusliikkeiden liikevaihdon kasvu.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat lisääntyneet sekä ulkomaisen että vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Rakentamisen alan työttömien määrän väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Viime vuoden aikana työttömien määrän väheneminen kiihtyi selvästi. Rakennusalan työttömien määrän väheneminen ja avointen työpaikkojen kasvu konkretisoituu ammattitaitoisen työvoiman puutteena. Tämä on näkynyt mm. avointen työpaikkojen tilastossa avoimien työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien työpaikkojen reippaana kasvuna. Ulkomaisen työvoiman käyttö on pienentänyt työvoimapulaa jonkin verran. Työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitteiden poistumisen (1.5.2006) vaikutuksen arviointi on kovin vaikeaa, koska rakennusalan ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Lisäksi rakentamisen työllisyyslukuja arvioitaessa on huomioitava, että rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes 9 prosenttia. Koko vuoden 2006 palkkasumma oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Maa- ja vesirakennusyritysten loka-joulukuussa maksama palkkasumma kasvoi edelleen ollen 11 prosenttia edellisvuotista suurempi. Myös koko vuoden 2006 palkkasumma oli 7 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset valoisia

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli 1 viimeisellä vuosineljänneksellä 2006. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli -7. Saldoluku on pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella, mikä kertoo epävarmoista suhdanneodotuksista. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivinen. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet saldolukua tarkastellen jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Saldoluvun trendin positiivinen kehitys on kuitenkin taittunut. Sen sijaan tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina on edelleen hyvällä tasolla. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut vuoden 2005 lopulla normaalin tason, oltuaan koko 2000 luvun alun pitkän ajan keskiarvonsa alapuolella.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä kasvoi selvästi, 36 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten luvat olivat kasvussa. Sen sijaan asuinrakennuksille myönnettiin lupia 2 prosenttia edellisvuotista vähemmän loka-joulukuussa. Vahvassa kasvussa olevat muiden rakennusten lupamäärät lupaavat edelleen kasvavia aloitusten määriä vuoden 2007 alukupuolella. Rakennuttajien usko kuluttajien mahdollisuuksiin kuluttaa yhä enemmän kannustaa rakentamaan liiketilaa. Lisäksi Vuosaaren sataman valmistuminen yhdessä uusien liikenneyhteyksien kanssa tullee muuttamaan tavaravirtojen kulkua eli uusien varastorakennusten ja liikenteen rakennusten ryhmiin kuuluvien tilojen rakentaminen tulisi kasvamaan.

Myös kuluttajien asunnon ostoaikomukset ovat edelleen koron noususta huolimatta hyvällä tasolla. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina myönteisesti kun vain rakennukset, joille viime vuoden loppupuolella myönnettiin lupa, saadaan aloitettua ja korkojen nousu pysyy maltillisena.

Vaikuttaisiko korkojen nousu välillisesti myös muualle kuin asuntomarkkinoihin. Lainojen kustannusten kasvaessa ihmisillä on vähemmän varaa muuhun kulutukseen. Pitkät laina-ajat sitovat käytettävissä olevista tuloista ehkäpä kolmanneksen jopa kolmeksikymmeneksi vuodeksi kun aikanaan lainasta selvittiin puolella tästä ajasta. Eivätkä lainanhoitokulut ole ainoa erä, joka on viimeaikoina pyrkinyt kallistumaan. Myös asumiskustannukset ovat nousseet mm. energian hinnan noustessa ja kunnallisten taksojen muuttuessa. Tavoitellut asunnot sijaitsevat usein yhä kauempana työpaikasta, jolloin myös liikkumisen kustannukset ovat kasvaneet. Kotitalouksien rahojen sitoutuessa aiempaa enemmän ns. välttämättömistä kulueristä huolehtimiseen rahaa ei ehkä riitäkään ennakoidulla tavalla muiden tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Tällöin myös laskelmat tarvittavista kauppapaikoista ainakin ajoituksen suhteen menisivät uusiksi.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Asuntotuotantomarkkinat taitepisteessä?

Asuinrakentamisen kasvu taittui vuonna 2006 sekä kuutioilla että asuntojen kappalemäärillä mitattuna. Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien mukainen kuutiomäärä väheni 21 prosenttia ja aloitettujen asuinrakennusten kappalemäärä 2 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 uusia asuntoja aloitettiin rakentamaan runsaat 33 300 kappaletta, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Aloitettujen asuntojen kuutiomäärä väheni kappalemäärää hitaammin, 1 prosentin. Erillisten pientalojen osuus aloitettujen asuntojen lukumäärästä oli 47 prosenttia kuten myös edellisenä vuonna. Omakotitalojen aloitukset vähenivät 4 prosenttia edellisvuodesta. Tonttipula ja sen seurauksena kohonneet tonttihinnat sekä rahoituskustannukset ovat osaltaan rajoittaneet kasvukeskusten pientalorakentamista. Myös rakennuskustannusten kasvu alkanee vaikuttaa pientalorakentamiseen hidastavasti.

Korkojen nousu on nyt jatkunut vuoden päivät. Nostettujen uusien asuntolainojen määrä hidastui hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2006 nostettiin asuntolainoja kaikkiaan lähes 21 miljardin edestä eli 2 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiivainta uusien lainojen nostaminen oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin lainoja nostettiin 5,8 miljardiin euron edestä. Uusien lainojen nostoilla ja aloitettujen uusien asuntojen rakennustöillä mitattuna viime vuosi oli jälleen uusi 2000-luvun alun huippuvuosi. Se jääkö vuosi 2006 asuntomarkkinoiden suhdannekäännevuodeksi riippuu suuresti siitä, miten talous kehittyy ja mikä on lainarahan hinta. Korkojen merkittävä nousu rauhoittaisi asuntojen rakentamisen ja myynnin markkinoita. Tällä hetkellä kukaan ei kuitenkaan ole julkisuudessa ennustanut markkinakorkoihin 0,5 prosenttiyksikköä suurempaa nousua.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen korko nousi vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä 4,13 prosenttiin, mikä on noin 1 prosenttiyksikön korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Alimmillaan korot olivat vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä 2,89 prosenttin tasolla.

Kuvio 7. Nostetut asuntolainat ja asuntolainan korko

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,6 prosenttia ja omakotitalojen vajaan 7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen hintojen nousu hidastui prosenttiin, mikä kertoo siitä, että kysyntää ei ole enää niin kiivaasti kuin vuotta aiemmin, jolloin hintojen nousua kertyi 15 prosenttia edellisvuodesta.

Asuntokauppaa käytiin edelleen vilkkaasti, sillä asuntokauppoja tehtiin vuonna 2006 noin 64 400, mikä on 4000 kauppaa vähemmän kuin vuonna 2005. Samoin omakotitalokauppa kävi vilkkaana, tehtyjen kauppojen määrä oli noin vajaa 10 100 eli 400 kauppaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2006 ennätysvilkkaana säilynyt muuttoliike, edelleen alhainen korkotaso, pidentyneet laina-ajat ja kuluttajien positiiviset tulevaisuudenodotukset ovat ylläpitäneet voimakasta asuntorakentamisen kasvua. Asuinrakentamiseen tähän asti myönnettyjen rakennuslupien valossa vuodesta 2007 ei olisi tulossa yhtä hyvää asuinrakentamisen vuotta.

Seuraava toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2007

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 7. Suomen Pankki: Nostetut asuntolainat ja asuntolainan korko

Muut lähteet

Tilastokeskus: Asuntojen hinnat
Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen tilasto
Tilastokeskus: Kuluttajabarometri


Päivitetty 28.3.2007