Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Esi- ja perusopetukseen osallistuminen kansainvälisessä vertailussa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Mika Tuononen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2007.

Esi- ja perusopetus muodostavat elinikäisen oppimisen perustan. Jo ensimmäiset oppimisvuodet voivat olla ratkaisevia oppilaan myöhempien vuosien onnistuneen koulutusuran kannalta. Esi- ja perusopetuksen järjestelyissä ja opetukseen osallistumisessa on melko suuria eroja OECD-maiden välillä. Suomessa jäädään OECD-keskiarvon alapuolelle mitattaessa yli 3-vuotiaiden lasten esiopetukseen osallistumisen yleisyyttä.

OECD-maissa keskustelu esi- ja perusopetuksen kehittämisestä koskee lähinnä opetuksen aloittamisikää, oppivelvollisuusiän pituutta ja opetusmuotoja mahdollisimman hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Keskustelua käydään muun muassa siitä, kuinka koulumaista varhaiskasvatuksen pitäisi olla. Koulutusjärjestelmän tehokkuus nähdään merkittävänä kilpailutekijänä.

Kehittyvissä maissa ensimmäisenä ja suurena haasteena on saada mahdollisimman monelle lapselle mahdollisuus edes lukutaidon ja yksinkertaisimpien perustaitojen oppimiseen ja vähentää lukutaidottomaksi jäävän väestön määrää. Tässä artikkelissa keskitytään OECD-maiden esi- ja perusopetuksen vertailuihin.

Esiopetuksessa on eroja

Esiopetukseen osallistumisessa on OECD-maiden välillä selvästi suurempia eroja kuin perusopetukseen osallistumisessa. Perusopetus käsittää yleensä oppivelvollisuuskoulutuksen ja siihen osallistuu kehittyneissä OECD-maissa yleisesti lähes koko ikäluokka. Oppivelvollisuuskoulutusta edeltävään esiopetukseen osallistuminen on sen sijaan yleensä vapaaehtoista ja näin myös osallistumisasteissa on suuriakin eroja maiden välillä.

OECD-maissa esiopetusjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ne ovat koulumuotoinen esiopetus (esim. Ranska ja Italia), jossa lapset saavat esiopetusta koulussa yleensä aamupäivisin ja ovat iltapäivällä päivähoidossa tai kotona ja pohjoismainen malli, jossa päiväkodeissa tarjotaan yhdistettynä opetusta ja päivähoitoa koko päivän ajan (ns. EduCare-malli). Pohjoismainen EduCare -malli on saanut esimerkiksi OECD:n asiantuntija-arvioissa paljon kiitosta tavasta, jolla hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sivun alkuun

Esiopetus kansainvälisissä tilastovertailuissa

Esiopetusta koskevat kansainväliset vertailut ovat varsin haasteellisia, koska maiden välillä on järjestelmäeroja, ja koulutus- ja hoitojärjestelmät ovat moninaisia. Koulu- ja päiväkotimuotoiset opetusjärjestelmät voivat olla käytössä myös yhtä aikaa ja toisiaan täydentävinä.

Suomessa esiopetuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulua edeltävää 6-vuotiaiden lasten esiopetusta. Kansainvälisissä koulutustilastovertailuissa esiopetuksen käsite on kuitenkin laajempi. Kansainväliseen koulutustilastoluokitukseen ISCED:iin perustuvissa vertailuissa koulutuksella tarkoitetaan esiasteella yleensä 3-6-vuoden ikäisille lapsille koulussa tai päiväkodissa annettavaa opetusta. Kansainvälisten määrittelyjen mukaan esiasteen opetusta antavat opetuskelpoisuuden omaavat opettajat, opetuksella on opetussuunnitelma ja se tapahtuu organisoidussa ympäristössä eli koulussa tai päiväkodissa. Koulutukseen liittyvät kansainväliset vertailut on pääsääntöisesti rajattu 3-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin lapsiin.

Koulun ja päiväkodin ulkopuolella tapahtuva päivähoito rajataan kansainvälisten koulutustilastovertailujen ulkopuolelle. Näin esimerkiksi Suomen perhepäivähoito tai kotona tapahtuva oppiminen ei sisälly esiopetuksen kansainvälisiin koulutustilastovertailuihin.

Esiopetuksen tilastoinnin rajausta on pohdittu usein kansainvälisessä koulutustilastoyhteistyössä ja on päädytty siihen, että vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi rajauksen on oltava mahdollisimman selkeä. Tilastoinnilla mitataan koulutusjärjestelmässä tapahtuvaa koulutusta. Selvää on tietenkin, että oppimista tapahtuu myös koulujen ja päiväkotien ulkopuolella. Tarkasteltaessa kansainvälisiä koulutustilastovertailuja on siis muistettava, että esiopetuksen tilastointi on rajattu kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvaan opetukseen.

Suomessa esiopetuksen kansainvälisiin koulutustilastovertailuihin sisältyvät näin 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa sekä 3-5-vuotiaat lapset päiväkodeissa.

Vuodesta 2001 alkaen kunnat on velvoitettu tarjoamaan maksutonta esiopetusta kaikille lapsille oppivelvollisuusikää edeltävänä vuonna. Opetus voidaan järjestää peruskoulun tai päiväkodin yhteydessä. Lähes 80 prosenttia 6-vuotiaiden esiopetukseen osallistuvista lapsista saa esiopetusta päiväkodissa ja runsaat 20 prosenttia peruskoulun yhteydessä. Kuusivuotiaiden esiopetus on koulumuotoista ja valmistaa lapsia peruskoulun aloittamista varten. Kuusivuotiaiden esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Alle kouluikäisillä lapsilla on Suomessa oikeus kunnalliseen päivähoitoon. Vanhemmat voivat valita, tapahtuuko päivähoito päiväkodissa, perhepäivähoidossa vai kotona. Päivähoito on vanhemmille maksullista.

Sivun alkuun

Esiopetukseen osallistumisen yleisyys vaihtelee - Suomi keskiarvon alapuolella kansainvälisissä vertailuissa

Eniten esiopetukseen osallistutaan OECD-maista Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, joissa esiopetus on koulumuotoista. Koulumuotoinen esiopetus alkaa 3-vuotiaana (Ranskassa jopa 2-vuotiaana) ja jo 3-4-vuotiaista käytännössä lähes koko ikäluokka osallistuu koulutukseen (ks. kuvio 1). Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa siis lähes kaikki 3-vuotiaat käyvät jo koulua ja tämä esiopetus on pääsääntöisesti maksutonta.

Kuvio 1.
Koulutukseen koulussa tai päiväkodissa osallistuvien osuus 3-4-vuotiaasta väestöstä OECD-maissa vuonna 2004, %.

Lähde: OECD. Education at a Glance. OECD Indicators 2006

Suomessa 3-4-vuotiaiden lasten osallistumisaste on selvästi OECD-keskiarvoa alhaisempi. 3-4-vuotiaista lapsista vähän yli 40 prosenttia on päiväkodissa. OECD-maissa 3-4-vuotiaista lapsista keskimäärin kaksi kolmasosaa osallistuu koulussa tai päiväkodissa tapahtuvaan opetukseen.

Myös tarkasteltaessa 5-14-vuotiaiden lasten osallistumista koulutukseen Suomi jää OECD-keskiarvon alapuolelle (ks. kuvio 2). Tämä johtuu lähinnä 5-vuotiaiden lasten alhaisesta osallistumisasteesta. Vain runsas puolet 5-vuotiaista lapsista on päiväkodissa, mikä laskee Suomen 5-14-vuotiaiden lasten kokonaisosallistumisasteen 95 prosenttiin.

Kuvio 2.
Koulutukseen osallistuvien osuus 5-14-vuotiaasta väestöstä OECD-maissa vuonna 2004, %.

Lähde: OECD. Education at a Glance. OECD Indicators 2006

Kuusivuotiaista lapsista alkaen käytännössä lähes koko ikäluokka osallistuu Suomessa koulutukseen. Kuusivuotiaiden lasten koulutukseen osallistumisaste kasvoi selvästi esiopetusuudistuksen toteutuksen jälkeen ja nyt jo lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen samalla tavalla kuin peruskouluopetukseenkin. Ennen esiopetusuudistuksen toteutusta 1990-luvun lopulla 6-vuotiaiden ikäluokasta vajaat kolme neljäsosaa osallistui koulutukseen eli oli peruskoulun esiopetuksessa tai päiväkodissa.

Ruotsissa oikeus maksuttomaan esiopetukseen ulotettiin 6-vuotiaiden lasten lisäksi 4- ja 5-vuotiaisiin lapsiin vuonna 2003. Suomessa on keskusteltu oppivelvollisuusiän alentamisesta 6 vuoteen, mikä mahdollisesti aiheuttaisi myös peruskoulua edeltävän esiopetuksen ulottamisen 5-vuotiaisiin.

Sivun alkuun

Oppivelvollisuus alkaa OECD-maissa usein jo 6-vuotiaana

Oppivelvollisuus alkaa OECD-maissa useimmiten kuusivuotiaana, mutta esim. Alankomaissa ja Britanniassa jo viisivuotiaana. Oppivelvollisuus päättyy OECD-maissa yleensä 15-16-vuotiaana, mutta Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa vasta 18-vuotiaana (ks. taulukko 1). Suomessa oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana ja päättyy 16-vuotiaana.

Taulukko 1. Koulutukseen osallistuminen OECD-maissa vuonna 2004.

  Vuosien
määrä, jolloin
yli 90 %
ikäluokasta
osallistuu
koulutukseen
Ikävuodet,
jolloin yli 90 %
ikäluokasta
osallistuu
koulutukseen
Ikä, jolloin
oppivelvollisuus
alkaa
Ikä,
jolloin
oppivelvollisuus
päättyy
Belgia 16 3-18 6 18
Ranska 15 3-17 6 16
Tsekin tasavalta 15 4-18 6 15
Espanja 14 3-16 6 16
Japani 14 4-17 6 15
Islanti 14 3-16 6 16
Britannia 13 4-16 5 16
Ruotsi 13 6-18 7 16
Italia 13 3-15 6 15
Unkari 13 4-16 5 16
Suomi 13 6-18 7 16
Itävalta 13 5-17 6 15
Sveitsi 12 5-16 6 15
Puola 12 6-17 7 16
Norja 12 6-17 6 16
Uusi-Seelanti 12 4-15 6 16
Alankomaat 12 5-16 5 18
Etelä-Korea 12 6-17 6 14
Irlanti 12 5-16 6 15
Kreikka 12 6-19 6 14,5
Saksa 12 6-17 6 18
Tanska 12 4-16 7 16
Australia 12 5-16 6 15
Yhdysvallat 11 6-16 6 17
Slovakia 11 6-16 6 16
Portugali 11 5-15 6 14
Luxemburg 11 5-15 4 15
Meksiko 9 5-13 6 15
Turkki 6 8-13 6 14
Kanada Ei tietoa Ei tietoa 6 16

Lähteet: OECD. Education at a Glance. OECD Indicators 2006
Oppivelvollisuuden alkamisikä: Key Data on Education in Europe 2005 (EU-maat) lukuvuosi 2002-2003, muut maat eri lähteitä.

Suomen 15-vuotiaiden koululaisten erinomaisia tuloksia PISA-oppimissaavutustutkimuksessa on selitetty muun muassa peruskoulun yhtenäiskoulurakenteella. Saksassa ja Itävallassa oppilaiden jakaminen eri opintolinjoihin tapahtuu jo noin 10-12-vuotiaina. Samalla tavoin Suomessa ennen peruskoulu-uudistusta lapset jaettiin vastaavassa iässä keskikoulun tai kansalaiskoulun käyviin oppilaisiin. Suomalaiseen peruskouluun tutustujia on saapunut maahamme sankoin joukoin erinomaisten PISA-tulosten takia. Erityisen paljon vieraita on tullut Saksasta, jossa Saksan melko heikot ja Suomen huipputulokset ovat saavuttaneet suurta huomiota.

Sivun alkuun

Suomessa jatketaan opintoja peruskoulun jälkeen

Tarkasteltaessa niiden ikäluokkien määrää, joista yli 90 prosenttia osallistuu koulutukseen, Suomi sijoittuu OECD-keskiarvon yläpuolelle (ks. taulukko 1). Suomessa 6-18-vuotiaiden ikäluokista kustakin yli 90 prosenttia osallistuu koulutukseen eli yhteensä 13 ikäluokassa ylitetään 90 prosentin osallistumisaste. Kärjessä tässä vertailussa ovat Belgia ja Ranska. Belgian 3-18-vuotiaiden ja Ranskan 3-17-vuotiaiden ikäluokissa yli 90 prosenttia osallistuu koulutukseen. Vaikka alle 6-vuotiaiden osallistumisasteet jäävät Suomessa alhaisiksi, niin Suomi on toisaalta onnistunut hyvin pitämään oppivelvollisuusiän jälkeiset ikäluokat jatkamassa kouluttautumistaan peruskoulun jälkeen.

Suomessa peruskoulun päättymisen jälkeisissä 16-18-vuotiaiden ikäluokissa yli 90 prosenttia osallistuu lukio- tai ammatilliseen koulutukseen. Suomessa on viime vuosina keskusteltu myös oppivelvollisuusiän pidentämisestä, jotta jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää saataisiin entisestään vähennettyä.

Lähteet:

Eurydice-Eurostat.Key Data on Education in Europe 2005
Eurydice- The information network on education in Europe. Eurybase - The information database on education systems in Europe http://www.eurydice.org/portal/page/portal/Eurydice/DB_Eurybase_Home
OECD. Education at a Glance. OECD Indicators 2006
Oppilaitostilastot, Tilastokeskus

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 12.4.2007