Suomen kansanvarallisuuden rakenne on muuttunut

  1. Asuntojen osuus suurin
  2. Rakennusmaan osuus noussut
  3. Muiden maa- ja vesialueiden osuus on prosentin verran.
  4. Teollisuus veti vielä kerran lamasta
  5. Poikkeuksellisen raju muutos pääomasuhteessa
  6. Ovatko menestystekijät muualla?
  7. Aineettomat tekijät saatava mukaan
  8. Jokaisella asunnon verran kansanvarallisuutta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Poikkeuksellisen raju muutos pääomasuhteessa

Kansantalouden pääomavaltaisuutta kuvataan jakamalla kansanvarallisuuden arvo bruttokansantuotteen arvolla. Pääomasuhde on keskeinen kansantalouden peruspiirteitä ja rakenteiden muutoksia kuvaava indikaattori. Suhdelukuna se on vakaa ja hitaasti muuttuva. Kehittyneissä länsimaissa sen suunta on ollut tasaisen aleneva.

Pääomasuhteen pienenemisen on tulkittu merkitsevän pääoman käytön tehostumista. Tällöin samalla pääomapanoksella tuotetaan enemmän (tuotannon tehostuminen) tai uudet investoinnit tuottavat paremmin kuin olemassa oleva pääomakanta keskimäärin (investointien tuottoasteen kohoaminen).

Suomessa pääomasuhde oli 1990-luvun alussa tasan viisi. Kansanvarallisuus vastasi tuolloin viiden vuoden bruttokansantuotteen arvoa. Pääomasuhde aleni painuen vuosikymmenen lopulla alle neljän. Viime vuosina pääomasuhde näyttää vakiintuneen 3,6 paikkeille. Pääomasuhteen pieneneminen vuosikymmenessä neljänneksellä on harvinaisen suuri ja nopea muutos.

Muutoksen suuruutta havainnollistaa seuraava esimerkkilaskelma. Jos pääomasuhde olisi säilynyt vuoden 1990 tasolla, Suomi tarvitsisi nykyisen tuotannon saavuttamiseen yli 200 miljardia euroa suuremman kansanvarallisuuden. Lisätarve ylittää selvästi suurimman varallisuuserän, asuntovarallisuuden arvon. Se on myös suurempi kuin nykyiseen tuotantoon valjastettujen muiden rakennusten ynnä kone-, laite- ja kuljetusvälinekannan yhteenlaskettu arvo.

Mikäli pääomasuhde olisi jäänyt vuoden 1990 tasolle eikä "puuttuvaa" kansanvarallisuuden vajetta olisi pystytty täyttämään, meidän olisi tyytyminen kolmeen neljäsosaan nykyisestä bruttokansantuotteen tasosta. Se merkitsisi seitsemän vuoden siirtymää ajassa taakse päin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 17.4.2007