Suomalainen teollisuustyö on kallista mutta tuottavaa

  1. Maailmantalouden kustannuserot huikaisevat
  2. Kustannuserot tasoittuvat EU:ssa mutta pysyvät pitkään suurina
  3. Tuottavuus ja vaihtosuhde ovat ratkaisevia hintakilpailukyvyn kannalta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kustannuserot tasoittuvat EU:ssa mutta pysyvät pitkään suurina

Teollisen työtunnin kustannus kasvoi vuosina 2000-2005 Suomessa lähes neljänneksen. Kustannusten nousu ylitti euroalueen keskiarvon noin kuudella prosenttiyksiköllä.

Toisaalta euroalueen sisäinen kustannuskehitys oli hyvin epäyhtenäistä. Tehdyn työtunnin hinta kallistui vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla Saksassa ja Itävallassa noin kymmenen prosenttia, Benelux-maissa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa noin 20 prosenttia - mutta Espanjassa, Kreikassa ja Irlannissa jo noin 30 prosenttia.

Virossa teollisen työn työvoimakustannus kasvoi vuosikymmenen alkupuoliskolla peräti lähes 60 prosenttia, vaikka valuutan euromääräinen kurssi säilyi muuttumattomana.

Valuuttakurssien muutos voi muuttaa merkittävästi euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten maiden kustannussuhteita. Euroalueeseen voidaan tässä rinnastaa myös Tanska ja Viro, joiden valuutan arvo on sidottu euron arvoon.

Ruotsissa ja Britanniassa työvoimakustannukset kasvoivat nimellisesti suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Punnan ja kruunun arvo heikkeni vuosikymmenen alussa noin kymmenen prosenttia. Tästä johtuen teollisuuden työvoimakustannusten euromääräinen kasvu jäi tarkastelujaksolla näissä maissa noin kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin Suomessa.

Tehdyn työtunnin kustannus on kasvanut nimellisesti eniten uusissa EU-maissa, yleensä 40-60 prosenttia. Valuuttakurssien muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi useiden uusien jäsenmaiden euromääräiseen kustannuskehitykseen. Latvian latin arvon heikkenemisestä johtuen Latvian teollisuuden työvoimakustannukset ovat euromääräisesti nousseet vain hieman nopeammin kuin Suomessa.

Tšekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian valuutan vahvistuminen taas on nostanut teollisuuden kustannustason nousun näissä maissa noin 70 prosenttiin.

Kuviossa 3 on esitetty vasemmalla puolella teollisuuden työtunnin kustannus ja oikealla puolella työvoimakustannusten kasvu. Kuvio osoittaa selkeästi, kuinka kustannusten muutos on pienempää korkeiden kustannusten maissa ja vastaavasti huomattavasti suurempaa alhaisempien kustannusten maissa. Tämän perusteella maiden kustannustasot näyttäisivät siis olevan tasoittumassa.

Teollisuuden työvoimakustannukset ovat kasvaneet Suomea hitaammin lähes kaikissa Suomea kalliimman työvoiman euromaissa. Esimerkiksi suomalaisen ja saksalaisen työtunnin kustannusero on vuosina 2000-2005 supistunut yli kymmenen prosenttia. Toisaalta matalan kustannustason maissa suurikaan prosentuaalinen kasvu ei merkittävästi pienennä maiden välistä euromääräistä kustannuseroa.

Kuvio 2. Tehdyn työtunnin työvoimakustannusten muutos teollisuudessa vuosina 2000-2005

Lähde: Eurostat

Kuvio 3. Teollisuuden työtunnin kustannus 2004 sekä muutos 2004-06

Lähde: Eurostat

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 1.6.2007