Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

AMK-tutkinto vetoaa työmarkkinoilla - suuri osa tradenomeista työntekijäammateissa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Heikki Havén on Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt koulutustilastojen kehittämispäällikkö. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta väestöstä 85 prosenttia oli ansiotyössä vuonna 2004. He työskentelivät vaativuudeltaan monentasoisissa ammateissa.

Ammattikorkeakoulu on uusi koulumuoto Suomen korkeakoululaitoksessa, johon aikaisemmin kuuluivat vain yliopistot. Vuonna 1994 suoritettiin ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnot. Tilastollisen koulutusluokitusstandardin mukaan ne rinnastetaan samalle tasolle yliopistojen alempien korkeakoulututkintojen kanssa. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan asiantuntijoita, joiden on määritelty toimivan johtamis-, esimies-, suunnittelu-, kehittämis- ja koulutustehtävissä sekä yrittäjinä. Vuonna 2004 suoritettiin ensimmäiset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joita ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa.

Ammattikorkeakoulun suorittaneen työvoiman ammattirakennetta tarkasteltaessa huomioitava, että noin puolet tässä artikkelissa tarkasteltavasta joukosta on valmistunut vuoden 2001 jälkeen. Koko joukosta puolet on siis ollut työmarkkinoilla valmistumisensa jälkeen alle kolme vuotta vuonna 2004. Tutkittavan joukon ikä oli keskimäärin 31 vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta maassa asuvaa työvoimaa oli vuonna 2004 hieman alle 100 000 henkeä, noin 4,5 prosenttia työvoimasta.

Koulutusalat nais- tai miesvaltaisia

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa viitisenkymmentä erilaista tutkintoa. Tutkinnoissa on myös paljon vaihtelua: osa niistä on kapea-alaisia, osassa puolestaan on useita vaihtoehtoisia linjoja. Tutkintonimikkeitä ovat muun muassa tradenomin, insinöörin, rakennusmestarin, laboratorioanalyytikon, sairaanhoitajan, geronomin, restonomin, sosionomin, agrologin, hortonomin, medianomin, estenomin, musiikin, teatteri-ilmaisun ohjaajan, vestonomin, poliisipäällystön ja liikunnan ammattikorkeakoulututkinnot.

Koulutusalat ryhmittyvät selvästi mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Naisten osuus oli korkein sosiaalialalla, 93 prosenttia. Insinööreissä naisia oli vain 17 prosenttia. Maa- ja metsätalouden koulutusalaryhmää voi luonnehtia tasa-alaksi, naisia 47 ja miehiä 53 prosenttia (taulukko 1).

Taulukko 1.

Amk-tutkinnon koulutusala AMK-väestö
vuonna 2004
Naisten osuus,
%
Työllisyysaste
vuonna 2004, %
Tradenomi, liiketalous 33 437 71,0 86,1
Insinööri, tekniikka 30 531 17,0 88,7
Terveydenhuollon AMK-tutkinnot 23 332 90,7 85,6
Sosionomi, sosiaaliala 10 060 92,6 83,2
Taiteen ja taideteollisuuden AMK-tutkinnot 7 735 75,6 72,9
Restonomi, majoitus-, ravitsemis- ja talousala 5 819 82,0 83,4
Maa- ja metsätalousalan AMK-tutkinnot 3 916 46,5 81,6
Muut AMK-tutkinnot 1 952 60,7 81,1
Yhteensä 116 782 62,6 85,2

Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet erittäin hyvin: 85 prosenttia heistä oli ansiotyössä vuonna 2004. Työllisten osuus oli lähes samalla tasolla kuin ylemmän korkeakoulututkinnon (esimerkiksi maisterin, diplomi-insinöörin, oikeustieteen kandidaatin) suorittaneilla. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste (7 %) oli kuitenkin kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli selvästi heikompaa kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden (kuvio 1).

Kuvio 1. Ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja ylemmän korkeakoulututkinnon ylipistossa suorittaneen väestön (25-34 v.) työllistyminen vuonna 2004

Sen sijaan koulutusalojen välillä on suuria työllistymiseroja. Vuonna 2004 parhaiten työllistyivät AMK-insinöörit, joiden työllisyysaste oli noin 89 prosenttia. Heikoimmin taas työllistyivät taiteen ja taideteollisuusalan tutkinnon suorittaneet, joiden työllisyysaste oli vain noin 73 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta 64 prosenttia oli palkkatyössä yrityksissä, 27 prosenttia kuntasektorilla ja 6 prosenttia valtion organisaatioissa. Työnantajasektori vaihtelee paljon koulusaloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista insinööreistä ja tradenomeista yli 80 prosenttia työskenteli yrityksissä. Terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista 65 prosenttia sijoittui kuntasektorille ja 29 prosenttia yrityksiin.

Yrittäjiksi kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ryhtyi alle kolme prosenttia vuonna 2004. Maa- ja metsätalousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa oli eniten yrittäjiä, noin 16 prosenttia. Keskimääräistä enemmän yrittäjinä (6 %) toimivat myös taiteen ja taideteollisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Sivun alkuun

AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuneet monentasoisiin ammatteihin

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille näyttää olevan tyypillistä, että he jakautuvat melko tasaisesti vaativuudeltaan monentasoisiin ammatteihin. Esimerkiksi erikoisasiantuntijoiden osuus (25 %) ja työtekijäammattien osuus (28 %) olivat melkein yhtä suuret vuonna 2004. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet nostavat työvoiman koulutustasoa erityisesti asiantuntijatason ja työntekijätason ammateissa.

Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen työvoiman ammattirakenteet poikkeavat odotetusti toisistaan. Yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 95 prosenttia työskenteli eri tason asiantuntija-ammateissa, kun vastaava osuus ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla oli paljon pienempi, 72 prosenttia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 72 prosenttia toimi erityisasiantuntijana, kun vastaava osuus ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla oli 25 prosenttia (kuvio 2).

Kuvio 2. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneen työvoiman ammattirakenne pääryhmittäin 2004

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Naisten osuus vaihteli ammattiryhmittäin paljon. Johtajissa ja erityisasiantuntijoissa oli miehiä enemmän kuin naisia, mutta alemmissa ammattiryhmissä oli yli kaksi kolmasosaa naisia.

Eri alojen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattirakenteet poikkeavat paljon toisistaan. Insinöörit työskentelivät eniten erityisasiantuntija-tasolla (43 %). Asiantuntijoiden osuus oli melkein yhtä suuri.

Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattirakenteelle on tyypillistä, että enemmistö (noin 70 %) työskenteli asiantuntija-tasolla ja vain pieni osa erityisasiantuntijoina.

Tradenomien ammattirakenne poikkeaa paljon kahdesta edellisestä tutkintoryhmästä. Johtajina työskentelevien osuus on hieman suurempi kuin kahdella muulla alalla. Asiantuntija-tasolle sijoittui kolmannes ja erityisasiantuntijoiksi lähes viidennes. Huomio kiinnittyy työntekijöiden suureen, 44 prosentin osuuteen.

Sivun alkuun

Tutkinnot ja työelämä kohtasivat hyvin

Koulutuksen ja ammatin keskinäistä vastaavuutta ei voida tarkasti määrittää, sillä työelämässä ei ole tiedekuntia eikä opintoaloja. Lisäksi on tärkeä muistaa, että työelämässä tulevina vuosikymmeninä tapahtuu paljon ammattirakennemuutoksia, joita ei vielä koulutusaikana voida tarkasti tietää. Jatkossa myös liikkuvuus vilkastuu ja työurat lyhenevät. Kuitenkin jos työllistymistä koulutukselle selvästi vieraisiin ammatteihin tapahtuu laajamittaisesti, silloin lienee paikallaan ryhtyä tutkimaan tilannetta tarkemmin.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät keskimäärin hyvin koulutustasoa vastaaviin ammatteihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta 72 prosenttia työskenteli johtamis-, erityisasiantuntija- ja asiantuntijatasojen ammateissa vuonna 2004.

Työntekijäammateissa teki työtä 28 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta. Tämä osuus ei näytä olevan poikkeavan suuri, sillä vastaava osuus asettuu luontevasti opistoasteen tutkinnon suorittaneiden (35 %) ja yliopistoissa ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden (7 %) prosenttiosuuksien välimaastoon.

Tutkintoryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja (kuvio 3). AMK-insinööreistä sijoittui pienin osuus (noin 15 %) koulutustasoon nähden vieraisiin ammatteihin. Tällaisia ammatteja olivat esimerkiksi myyjät ja tuote-esittelijät, toimistotyöntekijät, asentajat ja korjaajat.

Toiseksi pienin työntekijäosuus oli terveys- ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella työvoimalla. Yli 4 700 (17 %) henkeä ahersi tutkinnon tasoon nähden vieraissa ammateissa. Jos tarkastellaan vain tutkinnon koulutusalaa, noin 88 prosenttia terveys- ja sosiaalialan koulutuksen suorittaneista voi arvioida työskennelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Suurimpia ammattiryhmiä olivat sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit, perushoitajat ja lähihoitajat, hammashuoltajat, sosiaalialan ohjaajat, sosiaaliturvatoimihenkilöt, kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat, lastentarhanopettajat, lastenhoitotyöntekijät jne.

Kuvio 3. AMK-tutkinnon suorittanut työvoima tutkintoryhmittäin ammattiryhmän mukaan vuonna 2004

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Sivun alkuun

Tradenomi usein rutiinitehtävissä

Kolmas suuri koulutusala poikkeaa kahdesta edellisestä huomattavasti. Tradenomitutkinnon suorittaneista yli 44 prosenttia sijoittui ammattirakenteella mitattuna ammattikorkeakoulututkinnon tasoa vastaamattomiin ammatteihin vuonna 2004. Suurimmat suorittavaa työtä tekeviä ammattiryhmiä olivat myyjät, toimistotyöntekijät, posti-, pankki- ja vakuutusalan toimihenkilöt ja puhelinvaihteenhoitajat. Koulutuksen tasoon nähden vieraissa ammateissa olleista tradenomeista naisia oli 78 prosenttia.

Vaikka tradenomit ovat työllistyneet määrällisesti hyvin, niin voidaanko suuren tradenomijoukon työllistyminen lyhyttä koulutusta vaativiin ammatteihin nähdä hälytysmerkkinä? Olisiko ryhdyttävä tarkemmin selvittämään ja muuttamaan tradenomien koulutusmääriä ja -sisältöä? Vai voidaanko tradenomikoulutusta pitää onnistuneena joustavuutensa ansiosta, kun tradenomit voivat sijoittua moniin, joskus koulutukselle vieraisiinkin ammatteihin? Toisaalta on arvioitava, kykeneekö nykyinen tilastollinen ammattiluokitus tuomaan riittävästi esiin osaamiseen perustuvan ja nopeasti uudistuvan työelämän ammattirakenteita ja -vaatimuksia.

On tietysti useita muitakin yksittäisiä ammattikorkeakoulututkintoja, joita tulisi ehkä ryhtyä tarkemmin arvioimaan. Esimerkiksi taiteen ja taideteollisuusalan tutkinnon suorittaneet työllistyivät heikosti, ja työllisistäkin 30 prosenttia sijoittui tutkinnon tasoon nähden vieraisiin ammatteihin.

Sivun alkuun

Uutta tietoa ammattirakenteista

Nyt voidaan ensimmäisen kerran tarkastella kattavasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen työvoiman ammattirakennetta, kun Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon lisättiin ammattitiedot vuodesta 2004 eteenpäin. Ammattirakenne esitetään tässä Tilastokeskuksen Ammattiluokituksen 2001 mukaisena. Luokituksessa erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ryhmät on muodostettu ammattitaidon koulutustasovaatimusten perusteella. Ammattiluokituksessa johtajia ja ylimpiä virkamiehiä ei ole luokiteltu vaadittavan koulutustason mukaan, mutta tässä kirjoituksessa tätä ryhmää tarkoittava palkki kuviossa 4 on merkitty samalla värillä kuin asiantuntijaryhmätkin. Johtajat-ryhmän koulutustaso on toiseksi korkein erityisasiantuntijoiden jälkeen.

Kuvio 4. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen työvoiman ammattirakenne ammattiryhmittäin vuonna 2004

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita johtajia olivat muiden muassa myynti- ja markkinointijohtajat, talous- ja hallintojohtajat, hotellinjohtajat ja ravintolapäälliköt, pienyritysten johtajat, teollisuuden tuotantojohtajat, tietotekniikkajohtajat jne.

Erityisasiantuntijatason ammateiksi luokitellaan ammatit, joiden harjoittaminen tavallisesti vaatii korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden selvästi yleisimpiä erityisasiantuntijatason ammatteja olivat opettajat. Muita ammatteja olivat muiden muassa tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat, insinöörit, tilintarkastajat, kamreerit, sosiaalialan erityisasiantuntijat, osastonhoitajat, graafiset ja taideteollisen alan suunnittelijat, toimittajat, kirjastonhoitajat, informaatikot.

Asiantuntijatason ammateiksi luokitellaan ammatit, joissa tavallisesti vaaditaan opistoasteen ammatillinen tutkinto (esim. merkonomi, teknikko). AMK-tutkinnon suorittaneiden selvästi yleisimpiä ammatteja asiantuntijatasolla olivat terveydenhuollon ammatit. Muita ammattiryhmiä olivat esimerkiksi myyntineuvottelijat, teknikot, sosiaalialan ohjaajat, sosiaaliturvatoimihenkilöt, kirjanpitäjät, johdon sihteerit ja osastosihteerit, tietotekniikan tukihenkilöt, seurakuntatyöntekijät, verovalmistelijat ja -tarkastajat.

Työntekijätason ammateissa tarvitaan yleisesti ammattikoulututkinto tai työkokemus, joka monesti korvaa koulumuotoisen opiskelun. Työntekijät -ryhmään sisältyvät myös ne tehtävät, joissa ei välttämättä tarvita mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Suurimmat ryhmät olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyötä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyötä tekevät. Myös tuotannollisessa työssä oli AMK-tutkinnon suorittaneita vuonna 2004.

Lähteet:

Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja sijoittumispalvelu.
Koulutusluokitus, Käsikirjoja 1. Tilastokeskus.
Ammattiluokitus 2001, Käsikirjoja 14. Tilastokeskus.


Päivitetty 1.6.2007