Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaiset luottavat klassikoihin

  1. Suomalaiset lukevat edelleen paljon
  2. Jännitys ja muistelmat kiinnostavat suomalaisia
  3. Miehet lukevat miesten kirjoittamia kirjoja
  4. Mielikirjailijat vaihtuvat hitaasti
  5. Nuoret lukevat sanomalehtiä vähemmän kuin ennen
  6. Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Nuoret lukevat sanomalehtiä vähemmän kuin ennen

Myös sanomalehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt vuodesta 1991, erityisesti nuoret lukevat vähemmän. Sen sijaan yli 45-vuotiaat lukevat sanomalehteä hyvin säännöllisesti, yhdeksän kymmenestä päivittäin.

Minkälaisia sanomalehtiä Suomessa sitten luetaan? Yli 80 prosenttia lukee säännöllisesti päivälehtiä eli vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä, maksullisia sanomalehtiä. Hieman alle kolmasosa seuraa säännöllisesti kahta tai useampaa päivälehteä. Harvemmin, kerran tai pari kertaa viikossa ilmestyviä sanomalehtiä seuraa väestöstä kolmannes. Nämä lehdet ovat useimmiten paikallislehtiä, ja niitä luetaan eniten maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla. Keski-ikäiset ja ikääntyneet lukevat paikallislehtiä enemmän kuin nuoret. Väestöstä noin 70 prosentille tulee jokin sanomalehti kotiin tilattuna.

On kuitenkin huomattava, että sanomalehden säännöllinen seuraaminen ei ole enää aivan yhtä yleistä kuin se käytännössä oli vielä 20 vuotta sitten. Vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen tuloksista ilmeni, että tällä hetkellä väestöstä noin kymmenesosa ei seuraa säännöllisesti sanomalehteä (ks Tuomo Saurin artikkeli toisaalla tässä lehdessä). Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa. Erkki Hujanen (2002), joka on tutkinut sanomalehden ei-tilaajia, toteaa, että keskeisimmiksi lehden tilaamista määritteleviksi taustatekijöiksi nousevat ikä ja elämänvaihe. Sanomalehden tilaamattomuuteen vaikuttavat hänen mukaansa heikot taloudelliset resurssit (työttömät), vakiintumaton tai kiireinen elämäntilanne (nuoret, opiskelijat) ja vähäinen integraatio yhteiskuntaan (työttömät, maahanmuuttajat). Vaikka Hujasen mukaan lehden tilaamattomuus ei välttämättä tarkoita, etteikö lehteä luettaisi, vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen tulosten perusteella juuri näissä ryhmissä on eniten heitä, jotka eivät myöskään lue sanomalehtiä. Tämä saattaa merkitä sitä, että sanomalehden perinteinen luonne ja arvovalta yhteiskunnallisena vaikuttajana on saattanut murentua joidenkin väestöryhmien kohdalla.

Kuvio 2. Sanomalehtien lukeminen iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, kymmenen vuotta täyttänyt väestö, prosenttia. Seuraa säännöllisesti vähintään yhtä sanomalehteä.

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.10.2008