Luontokokemukset ja ekologia kaupungin suunnittelun voimavaroina

  1. Kaavoitus ja hoitosuunnittelu luovat viihtymisen puitteet
  2. Ovatko luontokokemukset ja ekologia linjassa?
  3. Arvokartat tuovat tietoa elinympäristön laadusta
  4. Tiedonkeruussa on kyse myös kuntademokratiasta
  5. Kaupungin suunnittelu konkretisoi yhteiskunnan arvoja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kaupungin suunnittelu konkretisoi yhteiskunnan arvoja

Koska viheralueet ovat ihmisille tärkeitä ja niiden suunnitteluun osallistumalla on mahdollisuuksia kokea vaikuttavansa, toimivat viheralueet myös voimavarana ihmisten aktivoimiseen. Kyse voi olla myös suorasta toiminnasta yhteisessä ympäristössä. Voisiko Suomeenkin sopia tanskalaisten idea siitä, että asukas ottaa hoitovastuuta pihansa jatkeena toimivasta metsänreunasta? Toivottavatko järjestelmä ja arvoilmasto aktiivisen asukkaan tervetulleeksi? Tärkeää olisikin selvittää sitä, millaiset kaupunkilaisten ja kaupungin yhteistyömallit mahdollistaisivat kaupunkilaisten osittaisen vastuunoton oman elinympäristönsä hoidosta heidän niin halutessaan.

Viheralueisiin panostamista voidaan pitää ennaltaehkäisevänä kansanterveystyönä, jolla on merkitystä kansantaloudellekin. Kun halutaan edistää ihmisten hyvinvointia, viheralueiden suunnittelussa ei riitä pelkkä ekologinen tieto. Luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden viihtymistä ei aina välttämättä voida vaalia samoilla toimenpiteillä. Monimuotoisuuden turvaaminen ja vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa on tullut monessa suunnittelutyössä lähes itsestään selväksi, mutta luontoon liittyvän ekologisen ja kokemuksellisen tiedon suhteesta toisiinsa tarvitaan kuitenkin lisäymmärrystä. Olisi tärkeää myös pohtia, miten suunnittelun tulisi painottaa toisaalta poliittisten päätösten toteuttamista ja toisaalta asukkaiden näkemysten välittämistä päätöksentekoon. Mitkä ovat päätösten kustannukset ja hyödyt kunnalle pitkällä aikavälillä?

 

Lähteet:

Bäcklund Pia, Kuokkanen Anna, Henriksson Riikka (2006): Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2006:5.

Bäcklund Pia (ilmestyy 2007): Tietämisen politiikka - kokemuksellinen tieto kaupungin hallinnassa. Väitöskirjan käsikirjoitus.

Pelkonen Juha & Tyrväinen Liisa (2005): Kaupunkiviheralueiden koetut arvot ja merkitykset asukkaille Länsi-Vantaalla. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos. 59 p.+ liite.

Sipilä Maija & Tyrväinen Liisa (2005): Evaluation of Collaborative Urban Forest Planning in Helsinki, Finland. Urban Forestry & Urban Greening 4:1, 1-12.

Tyrväinen Liisa, Silvennoinen Harri, Korpela Kalevi & Ylen Matti (2007): Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja.

Yli-Pelkonen Vesa (2006): Use of ecological information in urban planning. University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences. Yliopistopaino, Helsinki.

Metlan työraportteja 52: 57 77.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007