Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon
- Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä
- Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
- Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
- Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
- Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
Suomalais-baltialaista kotimarkkina-aluetta haastaa myös globaalitalous. Viron nopeasti täyttyvät markkinat ja kasvavat tuotantokustannukset ohjaavat etsimään kasvua ja tehokkuutta myös Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Aasian talouksista. Esimerkiksi Kiinassa palkkataso on vain noin kymmenesosa Suomen tasosta. Niinpä muun muassa tekstiili- ja huonekaluteollisuutta on jo siirtynyt Virosta muualle. Toisaalta Virosta ei välttämättä poistuta kokonaan. Muille alueille perustetaan joko rinnakkaisia toimintoja tai Viron roolia muutetaan tuotannosta esimerkiksi logistiikkaan.
Viron valttina on toimintojen hallittavuus, sillä Viro on maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti lähellä Suomea. Liiketoimintakulttuurien erot ovat pienentyneet ja niitä ymmärretään. EU-jäsenyys auttoi kitkemään korruption lähes koko Virosta, mutta etenkin Latviassa se on edelleen ongelma. Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Viro nousi viime vuonna jo sijalle 24., kun Latvia jää vielä sijalle 49. Liettua puolestaan on viimeisten viiden vuoden aikana valunut listalla alaspäin ja on enää niukin naukin Latvian edellä sijalla 46.
Kevyt yritysverotus houkuttelee investoimaan Baltiaan ja houkuttimet jatkunevat, vaikka EU luokin paineita lainsäädännön harmonisoimiseksi eurooppalaiselle tasolle. Henkilöstöhallintoa osataan jo sopeuttaa baltialaisen autoritääriseksi ja etenkin nuorten johtajien dynaamisuuteen osataan suhtautua viileästi. Toisaalta Baltian maiden henkilöityneet liikemiesverkostot luovat haasteita erityisesti Latviassa ja Liettuassa. Virossa suomalaiset tuntuvat päässeen melko hyvin sisään paikallisiin verkostoihin.
Kiinan, Venäjän ja muiden kaukaisempien nopeasti kehittyvien markkinoiden on vaikea kilpailla Baltian kanssa toimintojen helpon hallittavuuden kanssa. Paineet kuitenkin kasvavat, sillä suomalaisia houkuttelevat Kiinaan ja Venäjälle suurin piirtein samat tekijät kuin Baltiaan. Luoteis-Venäjällä toimii noin 400 suomalaisomisteista yritystä eli enemmän kuin muista maista peräisin olevia ulkomaisia yrityksiä. Vaikka suomalaisten investointien kokonaissumma jää melko pieneksi, yritysten suhteellisen suuri määrä kertoo todellisesta ruohonjuuritason kiinnostuksesta. Vuoden 2005 lopussa Suomen Pankin tilastoimien suorien suomalaisten investointien kanta Venäjällä oli noin 1,1 miljardia euroa, mutta se on parin viime vuoden aikana ollut kasvussa.
Venäjän mahdollisen WTO-jäsenyyden toteutuessa usko venäläiseen investointi-ilmapiiriin kasvaa, ja Venäjä parantaa asemiaan suhteessa Baltiaan. Ainakin venäläiset itse tuntuvat uskovan maansa taloudellisen tulevaisuuteen, sillä esimerkiksi Luoteis-Venäjällä alun perin venäläisen offshore-pääoman osuus ulkomaisista investoinneista on merkittävä, paikoitellen (muun muassa Murmansk, Kaliningrad) jopa yli 50 prosenttia. Pietari on tulossa vauhdilla mukaan Suomenlahden talousalueeseen ja kysymys kuuluukin, onko esimerkiksi ulkomaisista investoinneista täysin riippuvainen Viro valmistautunut tilanteeseen, jossa investointeja siirretäänkin naapurimaihin. Mahdollinen shokki vaikuttaisi noidankehän tavoin myös tuleviin investointeihin.
Päivitetty 31.7.2007