Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon

  1. Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä
  2. Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
  3. Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
  4. Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
  5. Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa

Alueiden välinen työnjako on muutoksessa ja sitä kiihdyttää Baltian maiden kustannustason nousu. Baltiassa toimivista suomalaisyrityksistä etenkin alihankinnan tilaajat ja brown field -investointeja tehneet yritykset suunnittelevatkin jatkossa rationalisoivansa Baltian toimintojaan mahdollisesti työntekijöiden määrää supistamalla ja tehostamalla maiden välistä työnjakoa. Alihankinta-tilaajat ovat herkimpiä siirtämään tuotantoa myös Baltian ulkopuolelle. Myönteisimmin Baltian toimintojensa jatkonäkymiin suhtautuvat vähittäiskaupan ja palvelujen tarjoajat, jotka pyrkivät vastaamaan kiristyvään kilpailuun koko Baltian laajuista myyntiverkkoa tihentämällä.

Suomalais-baltialainen kotimarkkina-alue on siis vahvasti syntymässä, mutta sitä haastaa Baltian maiden sisäinen kehitys, jota värittävät kotimaiseen kysyntään nojautuva bkt:n kasvu, talouden ylikuumeneminen, vaihtotaseen epätasapaino, kasvava työvoimapula, kohoavat tuotantokustannukset, kiristyvä kilpailu sekä paikoitellen rankka korruptio. Taloudellisen yhteistyön tiivistymiselle tuo särönsä myös balttiyritysten oma kansainvälinen suuntautuminen Suomen ohi muihin Baltian maihin sekä Keski-Eurooppaan. Viime kädessä suomalais-baltialaista tuotanto- ja markkina-aluetta haastavat muut maailmantalouden nopeasti kehittyvät markkinat, joihin liittyy hyvin samantapaisia haasteita ja houkuttimia.

Itämeren alueen pitkän aikavälin kehityksen kannalta olisi tärkeää kehittää alueellista työnjakoa ja hyödyntää yhteistä potentiaalia. Työnjaon osalta saattaa kehittyä alueellisesti synkronoitua hajautusta esimerkiksi raakatuotannon, viimeistelyn ja logistiikan kesken. Yhteistä potentiaalia taas löytyy esimerkiksi Itämeren kiertomatkailun alalla. Tämä edellyttäisi kuitenkin vahvaa halua kasvattaa yhteistyötä kilpailun kustannuksella ja kehittää sujuvia käytäntöjä yhteistyön tukemiseksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007