Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Maassamuuton suuri linja 1880-luvulta lähtien:
Savotta-Suomesta Rannikko-Suomeen

  1. Jako Rannikko- ja Savotta-Suomeen
  2. Kaupunginvastainen perinne siirtynyt
  3. Muuttajien määrä kasvanut jatkuvasti
  4. Muutettu samoilta alueilta samoille alueille
  5. Julkinen valta edistänyt ja rajoittanut muuttamista
  6. Tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän rakenne kuin määrä
  7. Erityispiirteet näkyvät pitkällä aikavälillä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Muutettu samoilta alueilta samoille alueille

Kolmanneksi, muutot ovat suuntautuneet johdonmukaisesti samoilta alueilta samoille alueille. Kuntarajojen mukaisen tarkastelun perusteella noin 90 prosenttia maamme pinta-alasta on poismuuttoaluetta. Väestön keskittyminen Rannikko-Suomeen on jatkunut yhtäjaksoisesti 1880-luvulta lähtien. Keskittyminen kiihtyi erityisesti suuressa muutossa 1970-luvun vaihteen molemmin puolin.

Muuttovoitot ovat alueellisesti keskittyneet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin: ne ovat saaneet muuttovoittoa noin 670 000 ihmistä vuosina 1881-2005. Toissijaisena muuttosuuntana ovat olleet Etelä- ja Lounais-Suomen suuret kaupunkiseudut.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja syvä maaseutu ovat menettäneet "suhteellista liikaväestöään tai työvoimareserviään" 1880-luvulta asti. Jokaisen vuosikymmenen aikana muuttotappiot ovat vaihdelleet 10 000:sta 115 000:een henkilöön. Esimerkiksi suuren muuton vaikutuksen voimakkuutta kuvaa se, että Itä- ja Pohjois-Suomi menettivät kahden vuosikymmenen aikana 1960- ja 1970-luvuilla yhteensä nykyisen Tampereen kaupungin verran väestöä eli noin 200 000 muuttajaa, jopa enemmän kuin edellisten 80 vuoden aikana.

Rannikko-Suomen sisällä oleva "ruostevyöhyke" eli teollisuuden rakennemuutosalue oli muuttovoittoinen aina 1980-luvulle asti. Teollisuuden rakennemuutosalueet kärsivät suuria muuttotappiota 1980-1990-luvulla, mutta niiden muuttotase on tasapainottunut osaamisrakenteeseen liittyvillä merkittävillä panoksilla 2000-luvulle tultaessa. Rakennemuutosalueilla tasapainottumisen keskeisimmät tekijät ovat olleet muuttovoitot opiskelijoista ja maahanmuuttajista.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007