Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Maassamuuton suuri linja 1880-luvulta lähtien:
Savotta-Suomesta Rannikko-Suomeen

  1. Jako Rannikko- ja Savotta-Suomeen
  2. Kaupunginvastainen perinne siirtynyt
  3. Muuttajien määrä kasvanut jatkuvasti
  4. Muutettu samoilta alueilta samoille alueille
  5. Julkinen valta edistänyt ja rajoittanut muuttamista
  6. Tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän rakenne kuin määrä
  7. Erityispiirteet näkyvät pitkällä aikavälillä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän rakenne kuin määrä

Maassamuuton osalta voidaan tehdä muutama keskeinen johtopäätös lähitulevaisuudesta: Muuttajien määrän sijaan painopiste siirtyy yhä enemmän muuttajien rakenteeseen. Tulo- ja lähtömuuttajien sosiaaliset, taloudelliset ja demografiset ominaisuudet vaikuttavat alueiden elinvoimaan enemmän kuin muuttajien määrä. Valikoivan muuttoliikkeen seuraukset lisäävät aikaisempaa enemmän alueellisia eroja ennen muuta kuntien sisällä ja seutukuntien sisällä. Suuralueiden, läänien ja maakuntien väliset erot tasoittuvat, mutta eriytyminen kiihtyy ennen muuta muuttovoittoalueiden sisällä. Perinteiset maaseudun ja kaupungin tai Itä- ja Pohjois-Suomen ja etelän väliset erot hälvenevät.

Jo joka neljäs kuntien välillä muuttaja on opiskelija. Opiskelijoiden osuuden kasvu johtuu osaamiseen ja tietotalouteen perustuvan yhteiskuntakehityksen lisäksi kotikuntalain muuttumisesta vuonna 1994. Opiskelijoiden suhteellinen osuus muuttovirroista nousee edelleen.

Kaukomuuttojen määrä laskee muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Alueiden saamat muuttovoitot ja -tappiot supistuvat, osittain keinotekoisesti, kun muuttoalttiit nuoret ikäluokat pienentyvät ja kuntarakenne on muutospyörteessä. Seutujen sisäinen työssäkäyntiin perustuva lähiliikkuvuus kasvaa edelleen. Suurten kaupunkiseutujen väliset heilurimuutot kasvavat nykyiseen verrattuna.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007