Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaiset kierrättävät sanoissa ja teoissa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jouni Kotkavuori, Tilastokeskus. Kotimaan foorumin uutinen Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007

Kyselyissä ilmaistu halu lajitella jätteitä muuttuu myös teoiksi, kun kierrättämiseen on mahdollisuus, kertovat Kulutustutkimus 2006:n ennakkotiedot.

Suomalaisista oli jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen erittäin valmiita 64 ja melko valmiita 27 prosenttia Ilmastomuutoksen viestintäohjelman kyselyssä. Oheisen taulukon mukaan asenteellinen valmius jätteiden erilliskeräykseen on toteutunut varsin hyvin. Jätteiden talteenottoaste on yhteydessä keräysastioiden tai -pisteiden saavutettavuuteen.

Lehtien kierrätys on hyvin yleistä. Mutta ainakin tölkkien kierrätyksessä olisi parantamisen varaa, toteaa Kulutustutkimus 2006:n vetäjä Juha Nurmela. Hän arvelee, että toissakesänä alkanut taajamien kiinteistökohtainen pahvien ja kartonkitölkkien keräily lisännee vähitellen niiden kierrätystä. Kaupunkimaisilla alueilla pakkauspahvien kierrätys on jo varsin yleistä.

"Suomessa on niukkuuden kulttuurista tähän päivään ulottuva toimintatapa, jossa lajittelua arvostetaan", Nurmela sanoo.

Kerros- ja rivitaloissa asuvat kierrättävät muita useammin niitä jätelajeja, joiden kerätään talokohtaisesti. Peräti 95 prosenttia kerrostaloasujista vie lehdet säännöllisesti keräykseen. Omakotiasukkaat taas kierrättävät muita useammin lasi- ja metalli- sekä ongelmajätteitä.

Yhden ja kahden hengen pientaloudet ovat aktiivisempia kierrättäjiä kuin perhetaloudet. Nurmelan mielestä tulos on mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa lapsiperheet puolestaan ovat edelläkävijöitä.

3,3 roskapussia viikossa

Suomalaiset kotitaloudet täyttävät 2-6 roskapussia viikoittain, keskimäärä on 3,3. Määrä lisääntyy talouden koon kasvaessa, mutta ei suoraviivaisesti. Perheissä roskapusseja täyttyy henkeä kohden vähemmän kuin pientalouksissa.

Sekajätettä kertyy suhteellisesti eniten kaupunkimaisesti asuvissa pientalouksissa.

Sivun alkuun

Joka toinen kierrättää biojätettä

Suomalaista kotitalouksista 48 prosenttia lajittelee ruokajätteet erilliseen astiaan (Taulukko 2). Lisäksi seitsemän prosenttia tekee sen joskus. Perheissä ruokajätteen talteenotto ei ole yhtä yleistä kuin pientalouksissa.

Suomen kuntien jätteenkeräystä koskevien tietojen perusteella Juha Nurmela arvioi, että kerrostaloissa asuvista talouksista noin 90 prosenttia on biojätteen erilliskeräyksen piirissä. Tällä oletuksella ainakin kaksi kolmesta kerrostalossa asuvasta taloudesta, joille biojätteen lajittelu on mahdollista, osallistuu siihen.

Kaupunkimaisissa kunnissa biojätteen erilliskeräys on yleisin tapa ja maaseutumaisissa kunnissa kompostointi. Omakotitaloissa asuvista ruokajätteen keräävistä viidennes ja paritaloissa asuvista noin puolet vie sen erilliskeräykseen. Rivi- ja kerrostaloissa lähes kaikki tekivät näin.

"Kun puolet talouksista on omaksunut biojätteen kierrätyksen toimintanormikseen, voitaneen sitä pitää mittarina myönteisestä suhtautumisesta kestävään kulutukseen", Nurmela sanoo. "Kriittinen tekijä on yhteiskunnan tarjoama kierrätysjärjestelmä, se miten vaivattoman lajittelun jälkeisen kierrätyksen se tarjoaa kotitalouksille."

 

Sivun alkuun

Kirpputoreilla liikkuvat miljoonat

Kirpputorit ovat säilyttäneet suosionsa. Kulutustutkimus 2006:n haastattelua edeltävän kolmen kuukauden aikana 8 prosenttia talouksista (n. 200 000) oli myynyt ja 24 prosenttia (n. 600 000) ostanut kirpputorilta jotain. Yhtä myyjätaloutta kohti oli siis kolme ostavaa taloutta.

Sekä ostamista että myymistä harjoittavat eniten isot taloudet. Lasten vaatteet, lelut ja muut tarvikkeet siirtyvät nopeassa tahdissa kirpputorilla myytäviksi.

Yhden ja kahden hengen talouksista nuoremmat myyvät useammin kirpputoreilla kuin vanhemmat taloudet. Yhden hengen talouksista kuitenkin hieman yllättäen alle 30-vuotiaat ja 60-69-vuotiaat ostavat kirpputoreilta useammin kuin keski-ikäiset.

Kirpputorilla jotakin myyneiden keskimääräinen myyntitulo oli viimeisen kolmen kuukauden ajalta noin 145 euroa. Kun tällaisia talouksia oli kahdeksan prosenttia, voidaan arvioida kotitalouksien saaneen kolmessa kuukaudessa kirppistuloja noin 29 miljoonaa euroa, mikä vuositasolla merkitsisi reilua 115 miljoonaa euroa.

Vastaavasti kirpputoreilla ostoksia tehneiden arvio kolmen kuukauden ostoksiin käytetystä rahasta oli keskiarvona noin 68 euroa. Kun ostoksia oli tehnyt joka neljäs talous, niin yhteensä kotitaloudet olivat käyttäneet rahaa kirppisostoksiin kolmen kuukauden aikana 43 miljoonaa euroa eli vuositasolla noin 173 miljoonaa euroa.

Kirpputorien myyntitulojen ja ostojen välinen erotus, vuositasolla 60 miljoonaa euroa, kuvannee karkeasti sekä kirpputorien järjestäjien pöytävuokratuloja että vapaaehtoistoiminnan kirpputorimyynnin tuloja.

Sivun alkuun

Vain sinkut sinnittelevät ilman autoa

Suomalaiset tiedostavat autoilun ympäristöhaitat ja ovat kyselyjen mukaan erittäinkin valmiita muutoksiin omassa elämässä. Silti vain yhden hengen talouksista merkittävä osa katsoo selviytyvänsä ilman autoa. Vain yksin asuvilla naisilla on vähän autoja.

Ainakin yksi auto oli viime vuonna noin 70 prosentilla kotitalouksista. Nelihenkisissä ja sitä suuremmissa talouksissa lähestytään jo kahden auton keskiarvoa.

Taajama-aste vaikuttaa selvästi autoiluun. Kaupunkimaissa kunnissa useammat taloudet pärjäävät ilman autoa muita useammin.

Sivun alkuun

Ajokilometrit vähentyneet

Samalla kun henkilöautoa käyttävien talouksien osuudet ovat kasvaneet, on kotitalouksien vuotuisten ajokilometrien keskiarvo alentunut noin viidenneksellä vuodesta 1990 vuoteen 2007.

Kaupunkien ympäristökunnissa asuvat perhetaloudet ajavat autolla eniten. Todennäköisesti sitä selittää työmatkaliikenne. "Nykyajan nurmijärveläiset ovat kestävän kehityksen kannalta ongelmallinen ryhmä", Kulutustutkimus 2006:n vetäjä Juha Nurmela sanoo.

Nykyinen yhdyskuntarakenteen hajautuminen edellyttää auton käyttöä. Nurmelan mukaan ympäristöpolitiikan vaikutuksen kotitalouksien toimintavaihtoehtoihin pitäisikin olla suhteessa huomattavasti vaikuttavampaa kuin jätteidenkierrätyksessä, jotta autoilu vähenisi.

Sivun alkuun

Ekosähkö ei ole iskenyt

Kaikki ympäristöystävälliset asenteet eivät ole vielä muuttuneet käytännöksi. Ilmastomuutoksen viestintäohjelman haastattelujen mukaan noin 15 prosenttia suomalaisista olisi erittäin valmis ostamaan ekosähköä. Kulutustutkimus 2006:n haastattelujen perusteella ekosähköä käyttäviä talouksia oli kuitenkin vasta noin 2,5 prosenttia kaikista eli 60 000 kappaletta.

Kulutustutkimuksen tuoreet tiedot julkaistaan 19.12.2007 Tilastokeskuksen internetsivuilla: http://www.stat.fi/til/ktutk/index.html.


Päivitetty 21.12.2007