Teollisuuden toimialakatsaus III/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä edelleen hyvä. Teollisuusyritysten sekä kotimaan että vientiliikevaihto kasvoivat koko alkuvuoden, joskin kasvuvauhti hieman hidastui toisella ja kolmannella neljänneksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tuottajahinnat ja vientihinnat nousivat pari prosenttia vuodentakaisesta ja nousuvauhti hidastui vuoden 2007 alkuun verrattuna. Teollisuuden työllisyys heikkeni vuoden kolmannella neljänneksellä etenkin metsäteollisuudessa.

EK:n suhdannebarometrin mukaan suhdannehuippu on jäämässä taakse. Voimakasta suhdannekäännettä ei kuitenkaan uskota tulevan, vaikka Yhdysvaltojen talouden ja työllisyyden kehityksestä on kantautunut huonoja uutisia.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotanto polki paikallaan

Suomessa teollisuustuotanto oli tammi-syyskuussa 2007 edellisen vuoden tasolla. Kolmannella neljänneksellä teollisuustuotanto väheni lähes prosentin. Kasvuvauhti on ollut selvästi hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin. EU-maiden keskimääräinen kasvuvauhti kolmannella vuosineljänneksellä oli 3,5 prosenttia.

Suomen teollisuustuotannon kasvun väheneminen selittyy osin puu- ja paperiteollisuuden tuotannon laskulla. Myös metalliteollisuuden tuotanto laski kolmannella vuosineljänneksellä. Sen sijaan kemianteollisuuden tuotanto kääntyi samaan aikaan selvään kasvuun.

Yhdysvalloissa tuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä vajaat 2 prosenttia. Tuotannon kasvuvauhti on selvästi hidastunut alkuvuodesta. Vastoin odotuksia myös työttömyysprosentti nousi Yhdysvalloissa loppuvuonna.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Vientihintojen nousuvauhti hidastui

Teollisuuden tuottajahinnat ja vientihinnat nousivat vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä noin 2 prosenttia vuodentakaisesta. Tuottajahintojen nousuvauhti hidastui alkuvuodesta. Kuitenkin tuottajahintojen nousuvauhti on 2000-luvun alkuun verrattuna korkealla tasolla. Myös vientihintojen nousuvauhti hidastui vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä.

Tullin vientitietojen mukaan tehdasteollisuuden tavaraviennin arvo kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä vajaat 6 prosenttia. Tavaraviennin kasvu on selvästi hidastunut vuoden 2006 huipusta.

Perusmetallien vientihintojen vuoden 2006 ja alkuvuoden 2007 jatkunut voimakas nousu hiipui kolmannella vuosineljänneksellä. Perusmetallien viennin arvo väheni kolmannella vuosineljänneksellä runsaat 11 prosenttia, kun vielä viime vuoden alussa viennin arvo kasvoi runsaat 50 prosenttia. Myös sähköteknisten tuotteiden viennin arvo laski kolmannella vuosineljänneksellä. Koko teollisuuden tuottajahintojen nousua hillitsi myös energiahuollon tuottajahintojen lasku. Paperiteollisuuden viennin arvo laski edelleen kolmannella vuosineljänneksellä ja vientihinnatkin olivat edellisen vuoden tasolla.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä runsaat 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Metallien jalostuksessa vuoden 2006 ja alkuvuoden 2007 voimakas kasvu kääntyi laskuksi. Kemianteollisuuden liikevaihdon kasvuvauhti nopeutui lähes 9 prosenttiin. Viime vuoden alussa kemianteollisuuden liikevaihto kasvoi pari prosenttia. Myös sähköteknisten tuotteiden toimialan liikevaihdon kasvuvauhti nopeutui kolmannella vuosineljänneksellä lähes 10 prosenttiin.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kasvua toivat kaikkien kokoluokkien yritykset

Koko teollisuuden liikevaihtoon eniten kasvua toivat kolmannella vuosineljänneksellä suuret vähintään 250 hengen yritykset, mutta myös pienet ja keskisuuret yritykset toivat kasvua. Kasvu jatkui toisen neljänneksen tasolla eli runsaana 6 prosenttina.

Kemianteollisuudessa suurin kasvuvaikutus kolmannella vuosineljänneksellä oli vähintään 250 henkeä työllistävillä yrityksillä. Sen sijaan alle 250 henkeä työllistävien yritysten kasvuvaikutus jäi vähäiseksi. Metalliteollisuudessa suurin kasvuvaikutus tuli vähintään 250 henkeä työllistävistä yrityksistä.

Kaikkiaan 56 prosenttia yrityksistä lisäsi liikevaihtoaan kolmannella vuosineljänneksellä. Lisäksi 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus oli hieman pienempi kuin toisella neljänneksellä. Myös yli 15 prosenttia kasvaneiden osuus oli pienempi kuin toisella vuosineljänneksellä.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä väheni

Teollisuuden työllisyys heikkeni kolmannella vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Työllisyys heikkeni erityisesti metsäteollisuudessa. Sen sijaan metalliteollisuudessa työllisyys koheni koko alkuvuoden ajan.

Palkkasumman kasvu jatkui myös kolmannella vuosineljänneksellä. Teollisuuden palkkasumma kasvoi runsaat 5 prosenttia vuodentakaisesta. Keskimääräistä nopeampaa palkkasumman kasvu on ollut metalliteollisuudessa, runsaat 9 prosenttia. Palkkasumman voimakas kasvu selittyy osin ajankohtaan osuneilla kertakorvauksilla ja bonuspalkoilla.

Vaikka teollisuustuotanto on volyymi-indeksin mukaan polkenut alkuvuonna paikallaan, niin tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on noussut vuoden takaisesta ja ollut koko alkuvuoden korkealla tasolla.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden huippusuhdanne ohitettu

Koko alkuvuoden jatkunut korkeasuhdanne näyttää saavuttaneen huippunsa. EK:n suhdannebarometrin mukaan suhdannehuippu on jäämässä taakse ja lähitulevaisuuden näkymät kääntyvät hienoiseen laskuun.

Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi edelleen viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskuksen mukaan ns. tehdasteollisuusyritysten* uudet tilaukset kasvoivat tammi-marraskuussa vuonna 2007 runsaat 8 prosenttia vuoden 2006 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metalliteollisuudessa uudet tilaukset kasvoivat runsaat 9 prosenttia. Kemianteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat runsaat 7 prosenttia. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat tammi-marraskuussa 2007 vuodentakaisesta vain runsaat 4 prosenttia.

Myös EU-alueen suhdannenäkymät ovat aikaisempaa varovaisemmat. Epävarmuutta tulevaisuuteen on tuonut Yhdysvaltojen talouden kehitys, rahoitusmarkkinoiden epävarmuudet ja valuuttakurssien voimakkaat muutokset.

* Teollisuuden uusien tilauksien tehdasteollisuuteen kuuluvat seuraavat toimialat:
17, 18, 21, 24, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34 ja 35

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Rakennusalan hyvä suhdannetilanne ylläpitänyt ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen ripeää kasvuvauhtia

Ei-metallisten mineraalituotteiden (mm. betoni-, lasi- ja kivituotteiden) valmistuksessa tuotannon määrän vuositason kasvuvauhti on viimeisen neljän vuoden ajan ollut keskimäärin 7,5 prosenttia. Toimialan kehitys on heijastanut voimakkaasti rakentamisen suhdannetilanteita; uudisrakentamisen volyymi on kasvanut samana neljän vuoden ajanjaksona myös noin 7,5 prosenttia vuodessa. Myös neljännesvuosittainen kehitys on pääsääntöisesti ollut yhteneväistä, mutta vuoden 2006 lopulta alkaen toimialojen kehityskulku on hieman eriytynyt. Kolmannella vuosineljänneksellä 2007 ei-metallisten mineraalituotteiden tuotannon määrä kasvoi reilut 5 prosenttia vuodentakaisesta, kun uudisrakentamisen volyymin kasvu ylsi lähes 14 prosenttiin.

Kuvio 7. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen tuotannon määrän kehitys ja uudisrakentamisen volyymin kehitys

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen ja rakennusalan samankaltainen kehitys nähdään myös verrattaessa ei-metallisten mineraalituotteiden toimialan kotimaan myynnin ja rakennusyritysten liikevaihdon kehitystä toisiinsa (Ks. kuvio 8.). Noin kolme neljäsosaa Suomessa valmistetuista ei-metallisista mineraalituotteista myydäänkin kotimaan markkinoille.

Kuvio 8. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen kotimaan myynnin ja rakennusyritysten liikevaihdon kehitys

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen tuottajahinnat kääntyivät usean tasaisen vuoden jälkeen nousuun vuoden 2006 alussa ja ovat siitä lähtien nousseet yhtäjaksoisesti vuodentakaiseen verrattuna. Hintojen nousun taustalla on etenkin sementin ja betonituotteiden kallistuminen. Tähän on puolestaan johtanut vilkas rakentaminen eli tuotteiden kova kysyntä paitsi Suomessa myös koko Euroopassa. Betoni on yksi käytetyimmistä rakennusmateriaaleista erityyppisissä rakenteissa ja rakennusosissa, joten sen kallistuminen näkyy myös rakennusalan, erityisesti talonrakentamisen, kustannusten nousuna.

Kuvio 9. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa toimi vuonna 2006 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan noin 850 yritystä ja alalla työskenteli vajaat 17 000 henkilöä. Näistä yrityksistä valtaosa on pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä. Pieniä yrityksiä on runsaasti etenkin kivituotteiden valmistuksessa.

Vuonna 2006 koko toimialan liikevaihdosta noin puolet toi betoni-, sementti- ja kipsituotteiden valmistus. Toiseksi suurin alatoimiala oli liikevaihdolla mitattuna lasin ja lasituotteiden valmistus.

Kuvio 10. Ei-metallisten mineraalituotteiden alatoimialojen osuudet liikevaihdolla mitattuna vuonna 2006

Seuraava vuoden 2007 neljättä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2008.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/07 4-6/07 7-9/07
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 7,6 2,9 -0,2 -0,2
     Tuottajahinnat, % - 0,0 -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -3,2 -3,6 -3,5
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 2,4 7,1 9,8
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 -3,9 0,6 -0,5
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 -3,5 3,5 10,0
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/07 4-6/07 7-9/07
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 8,8 1,6 1,1 0,0
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - 0,0 -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 5,1 5,1 2,0
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 14,1 12,5 10,2
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 15,1 12,0 13,2
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 3,9 5,7 9,2
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/07 4-6/07 7-9/07
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 3,9 -0,7 -5,8 6,2
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 0,0 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 -0,2 1,7 3,2
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 2,1 1,2 8,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 7,2 4,3 4,9
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 6,5 2,5 2,9
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/07 4-6/07 7-9/07
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 10,9 0,5 0,8 -0,6
     Tuottajahinnat, % - 0,0 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 3,7 4,5 4,8
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 7,0 5,9 3,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 5,5 3,0 4,4
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 1,6 0,0 -1,7
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/07 4-6/07 7-9/07
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 7,8 1,5 0,0 0,0
     Tuottajahinnat, % - 0,0 -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,4 3,8 2,0
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 8,3 6,5 6,6
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 11,5 8,7 9,9
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 8,4 6,9 7,1
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 8,0 6,0 5,7
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 3,4 3,8 2,0
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 -0,2 1,5 -1,8
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,1 3,0 3,7
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 3,9 3,9 5,4

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 9. Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Taulukkoliite
 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 14.1.2008