Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Asunto omaksi työllä, velalla ja perimällä

  1. Nuoren varallisuus alkaa karttua asunnosta
  2. Asuntovelka pitää nuoria otteessaan
  3. Perinnöistä harvan asuntovelallisen pelastus
  4. Epävarma asumisura

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Perinnöistä harvan asuntovelallisen pelastus

Viime aikoina on puhuttu erityisestä "perijäsukupolvesta", joka saa haltuunsa suurten ja vauraitten ikäluokkien omaisuuden. Perijäsukupolveksi on joskus mainittu hyvin ansaitsevat nuorehkot ihmiset, jotka saavat lisää varallisuutta ja rahaa sijoittamiseen sekä kuluttamiseen. Perinnöistä on toivottu vetoapua, jos ylihintaisten asuntojen lainanhoito käy liian tukalaksi. Aika näyttää voivatko perinnöt pelastaa ylivelkaantuneet kuiville.

Perintöä saaneilla perintöjen osuus asuntovaroista on yli neljännes (26,5 %). Kolmi-nelikymppisten perinnön osuus asuntovaroista on huomattavasti suurempi, 36-38 prosenttia. Läheskään kaikkien asuntovelallisten ongelmia perinnöt eivät kuitenkaan ratkaise. Syynä on se, että perintö ei ole tavanomaista tuloa, vaan sitä voi joutua odottelemaan pitkäänkin.

Perintöjen osuus koko omaisuuden arvosta ei vielä ole kovin merkittävä, jos suhdeluku lasketaan koko väestön luvuista. Keskimääräinen osuus on alle 4 prosenttia. Sen sijaan perintöjä saaneiden ryhmässä perintöjen osuus bruttovaroista on kohtalaisen suuri, noin 16 prosenttia.

Vain 400 000 taloutta sai perintöjä viiden vuoden jaksolla 2000-2004, mutta valtaosa eli 2 miljoonaa kotitaloutta ei saanut minkäänlaista perintöä. Perintöjen kokonaisarvosta yli puolet rikastutti vain kymmenesosaa perinnönsaajista. Noin puolet saajista eli 200 000 taloutta sai tyytyä 7 prosentin siivuun koko jakoon tulleesta perintöomaisuudesta. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Puolet perinnöistä menee kymmenesosalle perinnönsaajista. Kuviossa perintöomaisuudet desiileittäin perinnönsaajien perinnön arvon mukaan vuonna 2004, prosenttia.

Lähde: Varallisuustutkimukset. Tilastokeskus

Perinnöt ovat sen verran harvinaisia, että varallisuustutkimuksissakin ne selvitetään viiden vuoden jaksoilta. Eniten perintöjä saavat taloudet, joiden talouden viitehenkilö on 50-59-vuotias. Näistä talouksista joka neljäs sai perinnön vuosina 2000-2004.

Perintöjä saavat eniten varakkaimmat taloudet. Kun varallisuuden keskimääräinen arvo oli noin 150 000 euroa vuonna 2004, perintöjä saaneiden keskivarallisuus oli noin 200 000 euroa. Viime vuosina perinnönsaanti on kuitenkin "keskiluokkaistunut": kymmenen vuoden takaiseen vertailuajankohtaan nähden kolmeen keskimmäiseen varallisuusluokkaan kuuluvat ovat kasvattaneet osuuttaan. Vähävaraisimpien osalta muutoksia ei ole tapahtunut puoleen eikä toiseen. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Varakkaimpien perinnönsaajien osuus on laskussa.
Kuviossa perinnönsaajataloudet varallisuusluokittain.

Lähde: Varallisuustutkimukset. Tilastokeskus

Kotitaloustyypeistä perintöjä saavat keskimääräistä useimmin työikäiset (35-64-vuotiaat) lapsettomat parit ja lapsiperheet (kuvio 7).

Kuvio 7. Perinnönsaajataloudet kotitaloustyypin mukaan vuosina 1994 ja 2004, prosenttia.

Lähde: Varallisuustutkimukset. Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2008