Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Asunto omaksi työllä, velalla ja perimällä

  1. Nuoren varallisuus alkaa karttua asunnosta
  2. Asuntovelka pitää nuoria otteessaan
  3. Perinnöistä harvan asuntovelallisen pelastus
  4. Epävarma asumisura

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Epävarma asumisura

Kotitalouksien hallussa olevien asuntojen laskennallinen markkina-arvo oli lähes 270 miljardia euroa vuonna 2004, kun vapaa-ajan asunnot otetaan myös huomioon. Asuntovarallisuus on samaa suuruusluokkaa kuin kahden vuoden bruttokansantuotteen arvo. Siitä syystä asuntojen hintojen heilahtelut ja arvojen muutokset vaikuttavat laajasti. Asuntojen arvon nousu tai lasku heijastuu niin sanotun varallisuusvaikutuksen välityksellä kulutuskysyntään ja työllisyyteen. Asuntojen kysynnän vaihtelut heijastuvat myös rakentamiseen ja sitä kautta talouteen.

Kotitalouksien asuntovarallisuus on noussut huomattavasti viime vuosina hintojen noustessa. Asuntojen arvo on lisääntynyt yhtä hyvin pinta-alan kuin laadullisten parannustenkin seurauksena. Oman lisänsä asuntovarallisuuteen ovat tuoneet vapaa-ajan asunnot ja sijoitusasunnot.

Yleensä ekonomistit eivät tee eroa asuntoon sijoittamisen ja vaikkapa sijoitusrahastoihin, osakkeisiin tai määräaikaistileille sijoittamisen välillä. Tavalliselle ihmiselle asunto on ennen kaikkea koti, ja vasta toissijaisesti sijoitus. Kodista haetaan lepoa ja rauhaa epävarmassa maailmassa. Sen vuoksi asuntoon ollaan valmiita laittamaan suuria summia rahaa.

Oma asunto on vuosien ponnistus. Taloussuhdanteen ylämäessä asuntojen hintojen nousu näkyy kotitalouksien varallisuudessa, mutta alamäessä kotitalouden tärkeimmän varallisuuden eli asunnon arvo saattaa jopa romahtaa. Asuntomarkkinoilla pärjääminen on taidosta ja onnesta kiinni. Asuntomarkkinoiden epävarmuuksiin liittyy myös ylivelkaantumisen riski.

Suomessa varsinkin 1990-luvun vaihteen taloudellisen laman jälkeen elinkeinorakenne on muuttunut nopeasti ja kaupungistuminen on edennyt. Ne ovat pitäneet yllä asuntojen liikakysyntää ja hintojen suunta on ollut ylöspäin. Pitkään nousseet hinnat pistävät miettimään, voiko nousu jatkua ikuisesti. Ekonomistit puhuvat pitkän aikavälin tasapainohinnoista, jotka perustuvat esimerkiksi väestömäärien muutoksiin ja niiden alueittaisiin eroihin, tulojen kehitykseen ja rahamarkkinoiden korkoihin. Tasapainohinnoista on kyse silloin, kun asuntojen kysyntä ja tarjonta vastaavat kutakuinkin toisiaan.

Perinnöistä on toivottu apua velkaongelmien hallintaan. Suomalaiset ovat saaneet tuntuvia perintöjä, mutta kaiken kansan rahahuolien ratkaisuksi niistä ei ole. Perintöjen saanti on siirtynyt yhä vanhemmalle iälle ja perinnöt jakaantuvat vähintään yhtä epätasaisesti kuin muukin varallisuus. Suurin osa kansalaisista joutuu hoitamaan asuntovelkansa omin voimin.

Asuntomarkkinoilla kuten osakemarkkinoillakin varmaa on vain epävarmuus. Asunnon ostossa pätevät samantapaiset markkinalait kuin pörssimarkkinoilla, mutta asunto ostetaan yleensä omaan käyttöön ja sen hetkiseen tarpeeseen - silloin ei ajatella hankkeen kytköksiä muuhun maailmaan. Kuka olisi pystynyt jokin vuosi sitten ennustamaan, että vähävaraisille amerikkalaisille myönnetyt asuntolainat vaikuttaisivat Suomessakin? Asunnon arvonnoususta ei voi sinällään hyötyä, jos se on hankittu omaan käyttöön.

Lähteet:

Kotitalouksien varallisuus 1988-2004 (2007). Tulot ja kulutus 2007. Tilastokeskus.
Reijo, M.(2007): Suurten ikäluokkien tulot käännekohdassa. Hyvinvointikatsaus 3.
Säylä, M. (2002): Sukupolvien vauraus - perittyä vai itse ansaittua? Hyvinvointikatsaus 1.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2008