Rahoitusmarkkinoiden kriisi jakaa Eurooppaa
- Finanssikriisin erityispiirteet
- Yhdysvalloissa tapahtunee käänne
- Eurooppa jakautunut kahtia
- Suomi kuuluu vahvaan leiriin
- Suhdannepolitiikan pelivara pieni
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suhdannepolitiikan pelivara pieni
Viime vuonna valtiontalous vahvistui meillä korkeasuhdanteen aallonharjalle. Poikkeuksellisen runsaat osinkotulot ja suurista myyntivoitoista kertyneet verotulot lisäsivät valtion tuloja. Työttömyyden nopea aleneminen on samalla hillinnyt julkisten menojen kasvua. Nämä julkisen talouden myönteiset yllätykset ovat yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa polkaisseet esiin vaatimukset talouspolitiikan pikaisesta keventämisestä.
Erityiseen kiirehtimiseen ei ole kuitenkaan tarvetta. EKP:n rahapolitiikkaa voi pitää edelleen kevyenä. Myös finanssipolitiikka on meillä tänä vuonna lievästi kasvua tukevaa. Julkinen talous ei myöskään ole meillä niin vahva kuin viime vuoden luvut valtiontalouden osalta antaisivat olettaa. Varallisuusarvojen nousun aikaansaama paisuma verotuloissa kääntyy nopeasti vastakohdakseen, jos sijoitusmarkkinat jäähtyvät. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen myös edellyttää vielä suurempia ylijäämiä suuren demografisen taitteen vuosina.
Inflaatio on huolestuttavasti kiihtynyt. Työttömyysasteemme on saavuttamassa arviolta 6 prosentin rakenteellisen työttömyyden rajan. Sen alittaminen merkitsisi inflaatioriskin kärjistymistä entisestään, joten talouspolitiikan suunnantarkistukseen ei tätä vuotta koskevien ratkaisujen osalta ole tarvetta.
Ensi vuoden talousnäkymiä arvioidaan lähikuukausina uudelleen. Budjettia valmisteltaessa finanssipolitiikan virityksestä voidaan siten päättää nykyistä vahvemmalla tietopohjalla. Hallitusohjelmaan sisältyvän veronkevennysvaran ajoitusta voidaan tuolloin säätää taloudellisten näkymien mukaan. Puolivälin tarkistuksessa talouspolitiikan peruslinjaa voidaan puolestaan arvioida perusteellisemmin niin verotuksen kuin muidenkin kysymysten osalta.
Suhdannepoliittiseen hienoviritykseen kohdistuvan kiinnostuksen ei soisi sulkevan silmiä siltä tosiasialta, että talouspolitiikkamme keskeiset kysymykset ovat rakenteellisia. Väestön ikääntymisen esiin nostama huoli julkisen talouden pidemmän ajan kestävyydestä, yhä kipeä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma sekä rakenteellisen työttömyyden asettaman inflaatiokynnyksen läheisyys kielivät siitä, että suhdannepolitiikan pelivara on pieni.
Näissä oloissa rakenteelliset uudistukset ovat varmin tae siitä, että taloudellinen kehitys voi jatkua meillä vahvana ja vakaana. Työvoiman tarjontaa lisäävät uudistukset sosiaaliturvassa ja verotuksessa sekä työmarkkinoiden samoin kuin hyödykemarkkinoiden toimivuuden parannukset olisivat perusteltuja sekä pidemmän ajan rakenteellisen kehityksen että näköpiirissä olevan suhdannekehityksen näkökulmasta.
Päivitetty 28.5.2008