Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tietoyhteiskuntamittareiden tulkinta mutkikasta

  1. Mitä mittarit oikein kertovat?
  2. Komposiitti-indikaattoreissa omat pulmansa
  3. Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä
  4. Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
  5. Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia
  6. Suuntaviivoja ja signaaleja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä

ITUn ja UNCTADin yhdessä julkaisema raportti "World Information Society Report 2007, Beyond WSIS" seuraa maailmanlaajuisesti tiettyjä yhdessä sovittuja mittareita, joista rakennetaan DOI-indeksi (Digital Opportunity Index). Sillä mitataan eri maitten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Osa-alueina ovat:

  • 'Mahdollisuuksien kategoria' eli matkapuhelinverkon peittoaste sekä internet-yhteyden ja matkapuheluiden hinnat
  • 'Infrastruktuurin kategoria' eli kotitalouksien tietokoneet, internet-yhteydet ja matkapuhelimet sekä
  • 'Hyötykäytön kategoria' eli internetin käyttö ja laajakaistat.

Keväällä 2007 julkaistun raportin mukaan Suomi sijoittui 181 maan joukossa 11. tilalle parantaen edellisestä vuodesta sijoitustaan neljällä. Korea, Japani ja Tanska sijoittuivat vertailun kärkeen, niitä seurasivat Islanti, Singapore ja Alankomaat. Yhdysvallat oli kahdeskymmenes.

Suomessa kotiyhteyksien hankkimiseen vaikuttaa muun muassa internetin avoin käyttöpolitiikka työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Jopa 44 prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista ilmoitti vuoden 2006 keväällä, ettei kotiyhteyden hankinta tunnu tarpeelliselta, koska internet on käytössä jossain muualla kuten työ- tai opiskelupaikalla.

Suomalaisista 15-74-vuotiaista neljä viidestä oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana keväällä 2007. Kansainvälisesti vertaillen internetin käyttöluvut ovat Suomessa korkeat. Yli puolet EU-maiden 16-74-vuotiaista oli käyttänyt nettiä viimeisen kolmen kuukauden kuluessa. Pohjoiset EU-jäsenmaat sekä Islanti ja Norja sijoittuvat selkeästi kärkeen.

Internetin käyttö ei enää lisäänny nuoremmissa ikäluokissa, vaan käytön lisääntyminen selittyy etenkin yli 50-vuotiaiden kasvaneella osuudella. EU-maissa asuvista 65-74-vuotiaista vajaa viidennes oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana keväällä 2007. Suomessa osuus oli 28 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa ikääntyneet suomalaiset käyttävät internetiä vähemmän kuin ikääntyneet muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Islannissa noin puolet 65-74-vuotiaista oli käyttänyt internetiä, Ruotsissa ja Tanskassakin osuus oli noin 40 prosenttia.

Internet-yhteys kotona 2007

Lähde: Eurostat, Tietokannat

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen kotitalouksien internet-yhteyksien määrä on EU-maiden keskitason yläpuolella. Vaikka monissa maissa enemmistössä kotitalouksista on tietokone, mahdollisuus päästä internetiin kotoa on jo harvinaisempaa. Yli puolella EU-maiden talouksista yhteys kuitenkin oli. Vuonna 2007 yli kahdella kolmasosalla suomalaisista talouksista oli internet-yhteys kotoa. Islannissa tällaisia kotitalouksia oli 84 prosenttia, Bulgariassa, Romanissa ja Kreikassa yhteys kotoa internetiin oli alle kolmasosalla talouksista.
Koreassa 94 prosentilla talouksista oli kotonaan internet-yhteys vuonna 2006, Uudessa-Seelannissa 65 prosentilla ja Japanissa 61 prosentilla. Kanadassa vuonna 2005 yhteyksiä oli 64 prosentilla ja Australiassa 60 prosentilla. Yhdysvalloissa vuoden 2003 tietojen mukaan 55 prosentilla talouksista oli kotona internet-yhteys.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.5.2008