Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tietoyhteiskuntamittareiden tulkinta mutkikasta

  1. Mitä mittarit oikein kertovat?
  2. Komposiitti-indikaattoreissa omat pulmansa
  3. Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä
  4. Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
  5. Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia
  6. Suuntaviivoja ja signaaleja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa

Internetiä käytetään monipuolisesti eri tarkoituksiin (taulukko 1). Verkkopankkia suomalaiset käyttävät eniten EU-maista, samoin suomalaiset lukevat verkkolehtiä. Sen sijaan web-tv:n katselu on vähäisempää. Viranomaisten verkkopalvelujen käytössä muut pohjoismaalaiset, hollantilaiset ja luxemburgilaiset ovat aktiivisempia. Virallisten lomakkeiden palauttamisessa Suomi sijoittuu EU-maista vasta 9. sijalle, muun muassa Virossa, Ranskassa ja Britanniassakin tätä palvelua käytetään Suomea enemmän.

Taulukko 1. Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2007, prosenttia koko väestöstä

  Verkko-
pankki
Sähkö-
posti
Musiikki/
pelit
Tuotetiedon
haku
Verkko-
lehtien
lukeminen
Internet-
puhelut
Web-radio
tai web-tv
Romania 2 20 12 12 9 4 6
Bulgaria 2 25 16 47 24 12 7
Kreikka 4 21 15 28 16 3 8
Puola 13 32 17 27 17 6 8
Tšekin tasavalta 12 42 20 37 22 16 8
Italia 12 31 14 44 10 7 10
Latvia 28 46 27 17 10 11 10
Liettua 21 39 27 39 25 12 11
Portugali 12 33 21 32 22 6 13
Kypros 12 30 20 27 15 10 13
Belgia 35 60 23 55 17 10 13
Slovakia 15 50 23 33 15 9 14
Unkari 12 47 27 47 21 10 15
Espanja 16 42 25 63 21 13 15
Itävalta 30 54 17 49 22 10 16
Slovenia 19 44 25 52 22 10 16
EU27  25 48 22 43 28 13 16
Viro 53 54 29 42 24 8 17
EU25  27 50 22 55 18 9 17
Irlanti 24 48 13 62 22 8 18
EU15 29 52 22 39 18 18 20
UK 32 61 26 36 32 19 20
Ranska 32 48 22 48 50 16 21
Saksa 35 64 21 47 23 9 23
Suomi 66 (1) 71 (3) 34 (3) 68 (3) 50 (1) 18 (4) 24 (5)
Luxemburg 46 71 33 68 42 23 29
Ruotsi 57 69 35 70 43 9 33
Hollanti 65 79 45 68 47 11 34
Tanska 57 74 33 76 40 21 35
Islanti 72 80 36 76 68 12 37
Norja 71 76 35 78 67 22 48

Lähde: Eurostat, Tietokannat

CapGeminin vuosittaisessa raportissa tutkitaan viranomaisten kansalaisille tarjoamien sähköisten palvelujen tasoa. Tuoreimpien tulosten mukaan kaikki tutkimuksessa mukana olleet kansalaisille tarjotut 12 palvelua olivat Itävallassa saatavilla verkosta, kun taas Suomessa vain 80 prosenttia vastaavista palveluista oli verkossa. Kuitenkin Itävallassa kansalaiset (27 %) käyttivät internetiä viranomaisyhteyksiin huomattavasti suomalaisia (50 %) vähemmän.

Verkko-ostoksilla suomalaiset käyvät harvemmin kuin britit, saksalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset. Norjassa melkein kolme neljästä internetin käyttäjästä oli myös tehnyt hankintoja verkosta. Noin kolmasosa saksalaisista ja luxemburgilaisista hankkii kirjoja, joita suomalaisista ostaa verkon kautta vain joka viides internetin käyttäjä. Sen sijaan suomalaiset hyödyntävät verkon matkailupalveluita ja ostavat pääsylippuja verkosta samassa suhteessa kuin yleensä tekevät verkko-ostoksia.

Matkapuhelinpenetraatio kuuluu YK:n käyttämiin indikaattoreihin. Penetraatiota mitataan liittymien lukumäärillä ja liittymien tilastointiin liittyy epävarmuutta. EU-maissa käytettävyyttä mitataan haastattelututkimuksissa kysymällä, onko matkapuhelinta omassa käytössä. Suomessa matkapuhelinpenetraatio on kuten jo muissakin EU-maissa korkea.

Tietoyhteiskuntakehitys on Suomessa jatkunut tasaisena ilman suuria muutoksia. Suomi on kansainvälisesti verrattuna monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävä maa ja Suomen sijaluku kansainvälisissä vertailuissa on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Suomi sijoittuu eri mittareilla arvioituna EU-keskiarvojen yläpuolelle, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää usein viimeiseksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.5.2008