Suomalaisten tulot Euroopan keskitasoa
Hyvinvointipalvelut eivät paranna sijoitusta

  1. Suomen tuloerot kasvussa
  2. Sosiaaliset tulonsiirrot lisäävät tuloja...
  3. ...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta
  4. Suomen sijoitus on parhaimmillaankin keskitasoa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta

Maiden välinen vertailu on kuitenkin mahdollista, kun luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot lisätään kotitalouksien kulutukseen eikä tuloihin. Tällöin saadaan todellinen yksilöllinen kulutus (taulukon sarakkeet 1b ja 2b), josta muun muassa Maailmapankki ja OECD julkaisevat henkeä kohti laskettuja ja todellisen yksilöllisen kulutuksen hintatasolla ostovoimakorjattuja tietoja. Todellisen yksilöllisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen vertailuja on tehnyt kansantuloasiantuntija Olli Savela (2006 ja 2008), joka pitää tätä käsitettä kenties parhaana saatavissa olevana taloudellisen hyvinvoinnin kuvaajana.

Suomen järjestysnumero todellisella yksilöllisellä kulutuksella on 14 eli lähes sama kuin nettorahatulojen mukaan. Tulos on hieman yllättävä, koska voisi olettaa, että esimerkiksi Suomen ja Britannian noin neljänneksen ero nettorahatuloissa kaventuisi, kun julkiset hyvinvointipalvelut otetaan huomioon. Britanniassa kotitaloudet hankkivat palveluja yksityissektorilta ja maksavat niistä käytettävissä olevilla rahatuloillaan. Suomessa taas palveluja rahoitetaan pääasiassa verovaroilla, ja niitä tarjoavat kunnat, valtio ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Todellista yksilöllistä kulutusta on kuitenkin korrektimpaa verrata tulojen sijaan kotitalouksien kulutukseen ja käyttää samaa tietolähdettä. Siirtymän kotitalouksien kulutusmenoista todelliseen yksilölliseen kulutukseen pitäisi puhtaimmin kuvata juuri julkisten hyvinvointipalvelujen merkitystä. Taulukossa (taulukon sarakkeet 1c ja 2c) on esitetty kansantalouden tilinpidon tiedot pelkästä kotitalouksien kulutuksesta, ilman julkista yksilöllistä kulutusta. Tällä mittarilla Suomen järjestysnumero on 17 eli hyvin alhainen.

Todellinen yksilöllinen kulutus antaa esimerkiksi Britanniaan, Saksaan, Italiaan ja Kreikkaan verrattuna selvästi paremman kuvan kotitalouksien taloudellisista resursseista Suomessa kuin pelkät kotitalouksien kulutusmenot. Järjestysnumero ei kuitenkaan sanottavasti kohene, ja ero vaikkapa Britanniaan pysyy suurena. Ruotsin sijanumero paranee selvästi enemmän kuin Suomen, vastaavasti Kreikan sijoitus heikkenee selvästi.

Länsi- ja Pohjois-Euroopassa todellinen yksilöllinen kulutus on vähintään 10 prosenttia Suomea suurempaa. Italia ja Espanja ovat Suomen kanssa samalla tasolla. Luxemburg, Islanti, Norja ja Britannia ovat edelleen neljä kärkimaata. Nämä neljä maata ja Yhdysvallat ovat Maailmanpankin tietojen mukaan koko maailman aineellisen hyvinvoinnin kärkimaat.

Taulukko. Euroopan maiden ostovoimakorjatut ekvivalentit nettorahatulot, todellinen yksilöllinen kulutus, kotitaloussektorin kulutusmenot ja bruttokansantuote henkeä kohden 2005.

Maa Taso, % Suomen tasosta Maiden järjestys
1a.
Ekvivalentit
nettorahatulot
(EU-SILC)		 1b.
Todellinen
yksilöllinen
kulutus		 1c.
Kotitalouksien
kulutus
(kansantalouden
tilinpito)		 1d.
Bkt		 2a.
Ekvivalentit
nettorahatulot
(EU-SILC)		 2b.
Todellinen
yksilöllinen
kulutus		 2c.
Kotitalouksien
kulutus
(kansantalouden
tilinpito)		 2d.
Bkt
Luxemburg 197 173 190 230 1 1 1 1
Norja 136 126 127 156 2 4 5 2
Islanti 126 138 139 117 3 2 3 4
Britannia 126 129 141 104 4 3 2 10
Itävalta 118 120 132 112 5 5 4 6
Irlanti 114 108 113 125 6 12 12 3
Alankomaat 113 116 120 114 7 6 7 5
Kypros 111 92 104 80 8 17 16 17
Belgia 110 111 118 105 9 10 8 9
Tanska 105 110 110 110 10 11 13 7
Ranska 104 114 118 97 11 7 10 13
Saksa 101 111 126 100 12 9 6 11
Suomi 100 100 100 100 13 14 17 12
Italia 97 101 114 91 14 13 11 14
Ruotsi 96 112 107 107 15 8 15 8
Espanja 85 99 108 89 16 15 14 15
Slovenia 82 77 83 75 17 20 20 18
Kreikka 81 95 118 84 18 16 9 16
Malta 79 80 86 67 19 18 19 19
Portugali 69 78 87 66 20 19 18 21
Tšekki 57 67 68 67 21 21 21 20
Unkari 44 63 62 56 22 22 22 22
Slovakia 42 57 60 53 23 25 23 24
Viro 41 58 57 55 24 24 25 23
Puola 37 53 53 44 25 26 26 26
Latvia 35 50 50 43 26 27 27 28
Liettua 34 58 60 46 27 23 24 25

Lähteet: Eurostat. EU-SILC 2006 -tutkimus (a), Maailmanpankki (b), Eurostat (c ja d). Tiedot on ostovoimakorjattu kotitalouksien kulutusmenojen, todellisen yksilöllisen kulutuksen tai bruttokansantuotteen hintatasoilla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.6.2008