Suomalaisten tulot Euroopan keskitasoa
Hyvinvointipalvelut eivät paranna sijoitusta

  1. Suomen tuloerot kasvussa
  2. Sosiaaliset tulonsiirrot lisäävät tuloja...
  3. ...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta
  4. Suomen sijoitus on parhaimmillaankin keskitasoa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomen sijoitus on parhaimmillaankin keskitasoa

Edellä on vertailtu maiden kulutusmahdollisuuksia ja kulutustasoja kansainvälisten organisaatioiden julkaisemien tietojen perusteella. Monet kansainväliset järjestöt kuten Euroopan unioni, Maailmanpankki ja OECD tuottavat tilastotietoja eurooppalaisten tuloista, tuloeroista ja kulutuksesta. Muitakin mittareita kuin ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta tai -tuloa on siis mahdollista käyttää. Maita järjestykseen laitettaessa ei ole syytä kiinnittää huomioita pieniin maiden välisiin eroihin, koska käsitteissä on eroja ja tilastoaineistoissa epävarmuuksia. Esimerkiksi EU:n tulo- ja elinolotutkimuksen tiedot on joissakin maissa - muun muassa Suomessa - koottu pääasiassa rekistereistä, mutta useimmissa maissa tiedot saadaan kotitalouksia haastattelemalla.

Suomi sijoittui maavertailussa parhaimmillaankin Euroopan keskivaiheille. Todellisella yksilöllisellä kulutuksella mitaten Suomen kanssa samassa joukossa ovat Italia, Espanja ja Kreikka, ja ekvivalenteilla nettorahatuloilla mitattuna viiteryhmänä ovat Ruotsi, Italia, Saksa, Ranska ja Tanska. Pelkillä kotitalouksien kulutusmenoilla mitattuna Suomen sijoitus on hyvin alhainen.

Käytetyt mittarit ottavat ainakin periaatteessa huomioon välittömän verotuksen, maiden väliset hintatasoerot ja kotitalouksien käyttämät ilmaiset tai tuetut julkiset palvelut. Suomen sijoitusta alentaa erityisesti korkea yksityisen kulutuksen hintataso. Verovaroin rahoitettujen julkisten hyvinvointipalvelujen huomioon ottaminen ei merkittävästi kohentanut Suomen suhteellista asemaa.

Yksinkertainen rahatulojen jakautumisen tarkastelu ei myöskään muuttanut olennaisesti maiden välistä järjestystä. Kansainvälisessä tulonjakotilastoinnissa joudutaan tyytymään rahatuloihin, joten keskitulojen lisäksi myös kuva tuloeroista eri maissa lienee vääristynyt. Julkiset hyvinvointipalvelut tasoittavat väestöryhmien välisiä tuloeroja. Suomesta tuoreimmat tiedot asiasta ovat tosin liki 20 vuotta vanhoja, vuoden 1990 kulutustutkimukseen pohjautuvia (Lindqvist 2001).

Tuoreempaa tietoa saadaan piakkoin vuoden 2006 kulutustutkimuksesta, mutta tätä artikkelia kirjoitettaessa tiedot eivät olleet vielä käytettävissä. Kasvaneet rahatulojen erot ja julkisten palveluiden käytössä ja palvelumaksuissa tapahtuneet muutokset tekevät jakaumavaikutusten arvioinnin poikkeuksellisen kiinnostavaksi.

Hyvinvointimittareina kaikki edellä esitetyt tilastotiedot ovat puutteellisia, eikä niitä suoraan sellaisina kannata käyttää. Erilaisia näkökulmia aineellisen elintason mittaamiseen ne silti tarjoavat. YK:n inhimillisen kehityksen indeksin komponenttina niistä on kuitenkin vain ostovoimakorjattu bruttokansantuote.

_______

1 Gini-korjattu keskitulo lasketaan seuraavasti: tulojen keskiarvo x (1-Gini) (vrt. Sen 1976; Lambert 2001).

Lähteet:

Eurostat.National Accounts ja Living Conditions and Welfare. Saatavissa: ec.europa.eu/eurostat. [Viittauspäivä: 22.5.2008.]
Lambert, P. J. 2001.The Distribution and Redistribution of Income. 3rd edition. Manchester University Press.
Lindqvist, M. 2001. Hyvinvointipalvelut ja niiden merkitys kotitalouksille. Hyvinvointikatsaus 1/2001.
Savela, O. 2006. Suomen korkea kansantuote ei näy kulutuksessa. Tieto & trendit 4/2006.
Savela, O. 2008. Kulutuksen merkitys kansantaloudessa. Teoksessa: Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin. Toim. Kirsti Ahlqvist - Anu Raijas - Adriaan Perrels - Jussi Simpura - Liisa Uusitalo. Gaudeamus Helsinki University Press / Palmenia, Helsinki.
Sen, A. 1976. Real National Income. The Review of Economics and Statistics 43: 1.
Tulonjakotilasto 2006 (2008). Tilastokeskus.
World Bank 2007. 2005 International Comparison Program Preliminary Results. Saatavissa: www.worldbank.org/icp. [Viittauspäivä: 22.5.2008.]

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.6.2008