Teollisuuden toimialakatsaus I/2008

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Suomen teollisuustuotannon kasvu jatkui EU-maita ja USA:ta nopeampana
  3. Tuottajahinnat nousivat alkuvuodesta monilla toimialoilla
  4. Erityisesti viennin liikevaihdossa kasvua
  5. Teollisuuden palkkasumma kasvoi mutta työllisten määrä laski
  6. Tehdasteollisuuden näkymät yhä loivasti miinuksella
  7. Fokus: Paluu 1970-luvulle: öljy heiluttaa jälleen Suomen ja maailman taloutta
  8. Öljy - maailmantalouden voiteluaine
  9. Suomen talouden ja teollisuustuotannon kehitys 1970-luvulla ja nyt
  10. Inflaatio ja työttömyys 1970-luvulla ja nyt
  11. Suomen ja maailmantalouden viimeaikojen tilanne
  12. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
  13. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomen talouden ja teollisuustuotannon kehitys 1970-luvulla ja nyt

Suomen taloutta on luonnehdittu pieneksi, avoimeksi taloudeksi. Tällä tarkoitetaan maamme kokoa maailmantaloudessa ja ulkomaankaupan suurta osuutta kansantalouden rakenteessa. Toisen maailmansodan jälkeen metsäteollisuus oli arvonlisäyksellä mitattuna tärkein teollisuuden toimiala aina 1990-luvun lopulle saakka. 1990-luvun lopulta alkaen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on ottanut tämän paikan.

Ulkomaankaupan osuus oli 1970-luvulla tärkeä ja se on edelleen noin 40 prosenttia bruttokansan tuotteesta (BKT). Tärkeimpien vientimaiden suhdannetilanne on heijastanut Suomen talouteen varsin nopeasti. Tärkeimmät vientimaat olivat 1970-luvulla Ruotsi, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Saksan liittotasavalta. Edelleen samat maat, osin nimeä ja järjestystä vaihtaen, ovat tärkeimpiä vientimaita.

Suomen talouspolitiikkaa voidaan kuvata investointeja suosivaksi. 1970-luvulle oli tyypillistä että käytiin väittelyä harjoitetun talouspolitiikan mielekkyydestä. Mm. akateemiset piirit arvostelivat hallitusta ja Suomen Pankkia liian kireästä raha- ja talouspolitiikasta. Nykyään talouspolitiikasta tuntuu vallitsevan konsensus. Vielä 1970-luvulla kulutuskysyntää pyrittiin hillitsemään julkisen vallan toimenpitein. Tämän politiikan tavoitteena oli saada tilaa tuotannollisille investoinneille. Suomen investointiaste olikin kansainvälisesti vertailtuna varsin korkea. Valitulla politiikalla voi olla vaikutusta siihen, että palveluiden osuus on Suomessa edelleen vähäinen verrattuna muihin vastaavalla kehitysasteella oleviin maihin. Teollisuuden suureen osuuteen on myös OECD kiinnittänyt huomiotaan tänä keväänä ilmestyneessä maaraportissaan. Teollisuustuotannon osuus BTK:stä oli 1970-luvulla lähes 30 prosenttia ja 2000-luvun alussa osuus on vaihdellut runsaasta 25 prosentista runsaaseen 28 prosenttiin. Suomen viennin kannalta keskeisissä OECD maissa teollisuuden osuus BTK:sta on pudonnut vuoden 1978 lähes 30 prosentista vuoden 2005 noin 20 prosenttiin.

Suomen BKT on kasvanut runsaan 30 vuoden ajanjaksolla keskimäärin lähes 3 prosentin vuosivauhdilla. Tämä on varsin kova kasvu, kun väliin on mahtunut myös kolme vuotta, jolloin BKT laski. 1970-luvun puolivälissä Suomeen iski lama, josta toipumiseen tarvittiin kolme vuotta ja kolme devalvaatiota. Suomen taloudessa koettiin vuonna 1979 teollisuustuotannon vetämänä lähihistorian suurin BKT:n kasvu, 7 prosenttia. Viime ja toissa vuonna Suomen talous kasvoi poikkeuksellisen paljon, lähes 5 prosenttia molempina vuosina.

1970-luvun lopulla puu- ja paperiteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta oli lähes 30 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus oli vastaavana ajanjaksona runsaat 30 prosenttia. 30 vuodessa puu- ja paperiteollisuuden osuus on puolittunut, runsaaseen 15 prosenttiin tehdasteollisuuden jalostusarvosta. Metalliteollisuuden osuus on lähes kaksinkertaistunut ja se oli toissa vuonna noin 54 prosenttia. Sähköteknisten tuotteiden osuus oli vielä 30 vuotta sitten vajaat 6 prosenttia. Vuonna 2006 sähköteknisten tuotteiden valmistuksen osuus oli 24 prosenttia. Vaikka Suomen teollisuuden sisäinen rakenne on muuttunut huomattavasti 30 vuodessa, niin teollisuuden osuus BKT:sta on säilynyt lähellä 30 prosenttia.

Kuvio 8. Bruttokansantuotteen (BKT) muutos vuosina 1976-2007, %

 

Suomeen ensimmäisen öljykriisin aiheuttama taantuma saapui parin vuoden viiveellä. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto laski vuonna 1975 runsaat 25 prosenttia. Tuotannon lasku oli historian suurimpia. Teollisuustuotanto laski lähes 5 prosenttia, mikä on ollut teollisuustuotannon toiseksi suurin pudotus toisen maailman sodan jälkeen. Vuosi 1975 ja seuraavat kaksi vuotta olivat Suomen kansantalouden nollakasvun vuosia. Taantuma oli Suomen taloudessa poikkeuksellisen pitkäkestoinen. Vuonna 1978 Suomessa koettiin ennätysmäinen työttömyys, joka ylitettiin vasta 1990-luvun laman aikana.

Kuvio 9. Teollisuustuotannon (TOL CDE) muutos vuosina 1971-2007, %

Suomen metsäteollisuudelle vuosi 1978 oli tappiollinen, mikä johtui osaksi Yhdysvaltain dollarin heikosta kurssista. Metsäteollisuutta painoi myös aikaisempien vuosien ylikuumennut investointitoiminta. Vielä 1970-luvulla tätä varten oli lääkkeenä ns. D-vitamiini eli säännöllisin (noin 10 vuoden) väliajoin suoritetut devalvaatiot, jotka auttoivat Suomen vientiteollisuutta toipumaan laskukausista. Nytkin dollari on heikko, mutta enää ei ole käytettävissä valuuttakurssipolitiikkaa. Nyt metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan kannattavuuskriisiin mm. ajamalla alas tuotantoaan.

Devalvaatioiden avulla pyrittiin parantamaan puu- ja paperiteollisuuden kilpailukykyä. Puu- ja paperiteollisuuden vienti meni valtaosin läntisiin teollisuusmaihin. Kun 1973 öljykriisin jälkeen vienti tyrehtyi tärkeimpien vientimaiden talouslaman seurauksena, tämä näkyi varsin nopeasti Suomen teollisuustuotannon pudotuksena ja BKT:n nollakasvuna. Vuosien 1977 ja 1978 devalvaatiot paransivat Suomen vientikilpailukykyä ja nostivat teollisuustuotannon ja BKT:n kasvu-uralle.

Kuvio 10. Puu- ja paperiteollisuustuotannon (TOL 20-21) muutos vuosina 1971-2007, %

Metalliteollisuudella on ollut tärkeä osuus Suomen taloudessa toisesta maailmansodasta alkaen. Viennin tyrehtyminen iski myös metalliteollisuuteen 1970-luvun puolivälissä. Vasta 1970-luvun lopun devalvaatioiden jälkeen myös metalliteollisuuden vienti lähti käyntiin. Valtaosa öljystä tuotiin Neuvostoliitosta. Öljykriisin vaikutuksia lievensi Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalinen kauppa. Kallistunut öljy maksettiin osin metalliteollisuuden lisääntyneellä viennillä. 1970-luvulla metalliteollisuudesta valtaosa oli koneiden ja laitteiden vientiä. 1990-luvulta alkaen metalliteollisuuden uuden nousun takana on ollut ennen kaikkea sähköteknisten tuotteiden valmistus.

Kuvio 11. Metalliteollisuuden (TOL 27-35) muutos vuosina 1971-2007, %

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.6.2008